Wikipedia jatkot Noam Chomsky ja Epstein

 Kun tein tie orjuuteen wikibedia asetelma blogia; 

https://toteemi.blogspot.com/2026/05/tie-orjuuteen-wikiin.html

huomasin, että wikipedia sivu näkymätön käsi oli miltein vain

VIHAAN PORVAREITA! ja liite johonkin rändömi Hesarinartikkeliin

Niin minun piti äkkiä, korjata se wiki artikkeli, kirjoitin vaan:

Näkymätön käsi on brittiläisen moraalifilosofi Adam Smithin käyttämä metafora siittä miten vapailla markkinoilla toimivat itsekkäät ihmiset, toimivat ilman mitään utilitaristista  tarkoitusta koko yhteisön eduksi, ostamalla, tekemällä ja myymällä hyödykkeitä, kuten maissia

Saa nähdä kauon muutos pysyy.

Nyt sitten kun lukee lopun sieltä wikistä, niin lopun jaarittelu uusliberalismista ja porvareista tuntuu täysin iralliselta. Uusliberalismi on käsittääkseni sellaisia sanoja kuin incel, että kukaan ei sano olevansa sellainen, mutta epämääräisesti vain haukutaan jotain ihmisryhmää. Mutta siellä oli linkki Noam Chomskyyn ilmeisesti termin keksijä.


Se on hän vasemmisto ajattelia sankari, sellainen kielitieteilijä joka vääntää mustan valkoiseksi, lisäsin heidän sankarin tietoihin loppuun:

Epstein-asiakirjat

Chomsky esiintyy Epsteini-asiakirjoissa hän kuvaa Epsteiniä ”erittäin arvostetuksi ystäväksi” Kun Epstein jäi kiinni Chomsky neuvoi Epsteiniä ”Naisten hyväksikäyttöön suhtaudutaan hysterialla, joka on saavuttanut pisteen, jossa jopa syytöksen kyseenalaistaminen on murhaakin pahempi rikos.” Hän ilmaisi myös myötätuntoa Epsteinille tämän ”kamalasta kohtelusta lehdistössä”.

Kuulin tästä Alex Jonessilta ensin, mutta löysin onneksi suomalaisen Suomenkuvalehti artikkelin asiasta linkiksi.

Kommentit

Lähetä kommentti

Lue myös : )

Vaikka kasvihuoneilmiö olisi totta ⸺ Se ei saa oikeuttaa tätä vankilaplaneettaa

Kuva
Ne, jotka tahtovat valtaa, etsivät kriisejä, sitten kiihottavat ihmisiä tällä kriisillä ja kohkaavat, jota saisisivat sen kriisin kautta valtaa, sitten kun he saavat valtaa he kaventavat ihmisten oikeuksia vedoten kriisiin. Jos kriisiä ei löydy se keksitään. Kun kompostissa mikrobit mylläävät, sen lämpötila voi nousta yli 60℃. Tämä lämpeneminen ei ole merkki hyvästä tai pahasta asiasta, vaan biologisesta aktiivisuudesta . Samalla lailla, mitä mikrobit vaikuttavat elinympäristöönsä, myös ihminen vaikuttaa omaansa biologisella ja teknologisella aktiivisuudella näitä on vaikkapa ihmisten lisääntyminen, rakentaminen, maan muokkaus, tiet, karjan kasvatus, raivaus, energiatuotanto. Nämä eivät ole pahaa tai “poikkeamia luonnosta”, vaan osa sitä, että laji kasvaa ja muuttaa ympäristöään — Se on kuten kaikki lajit tekevät, mutta me vain teemme tätä tehokkaammin. Tätä ihmisen harjoittamaa planeettaan vaikuttavaa biologista ja teknologista aktiivisuutta voisi kutsua terraformmaamiseksi. Tämä ter...
Read more »

Tein vielä koukun Facebookkiini: Ammattiliitot kapitalismia

  Uusia bloggauksia vapaus-blogiin. Liityn ammattiliittoon https://toteemi.blogspot.com/2025/11/aijon-liittya-ammattiliittoon.html https://toteemi.blogspot.com/2025/11/suomi24-koukku-edelliseen-blokiin.html Ammattiliitot eivät ole vastoin libertyn/vapauden filosofiaa. Ne eivät ole myöskään kommunismia, itse asiassa monet Marksin, jälkeiset kommunisti ajatteliat, alkoivat pitää ammattiliitoja syynä siihen, että kapitalismi ei romahtanut, Marksin ennustusten mukaisesti, koska ne loivat konservatiivisen "työväen aristokratian". Copilot⸻ Keskeiset ajattelijat: Anton Pannekoek (1873–1960): Hollantilainen marxilainen, joka korosti neuvostokommunismia ja kritisoi ammattiliittoja vallankumouksellisten impulssien tukahduttamisesta. Herman Gorter (1864–1927): Pannekoekin aikalainen, joka kirjoitti pamfletteja (mm. Open Letter to Comrade Lenin, 1920), joissa hän puolusti neuvostokommunistista linjaa ja arvosteli ammattiliittoja. Vasemmistokommunistit Saksassa (esim. KAPD – Kommunistisch...
Read more »

Suomalaiset ei kuluta. Talous ei kasva. Syy on selvä ALVi

Kuva
 Valtionvarainministeriölle on mysteeri miksi talous jarruttaa, vaikka täällä sen jo ennustin, arvolisäveron nostohan se. Se tekee hyödykkeistä kalliinpia, siksi ihmiset ei halua niin paljon ostella.  Arvolisävero on paha, koska se kohdentuu eteenkin köyhiin ja keskituloisiin, mutta myös koska, kuten Mises-istituuti on kritisoinut, se on vero jonka kuluttajat maksaa moneen kertaan, huomaamattaan⸻ On toki Suomessa, kuin melkein kaikissa maissa yrityksillä arvolisäveron vähennykset, eli yritys joka jatkojalostaa tuotetta saa myydessään niitä, poistaa maksettavasta arvolisäverosta sen määrän jonka jo maksoi tuoteita ostaessa, eli siis jos yritys: Ostaa kynän osia 100 € + 25,5 € ALV = 125,5 € Myy valmiin kynän 200 € + 51 € ALV = 251 € ALV-ilmoituksessa: Yritys vähentää ostojen ALVin (25,5 €) Ilmoitaa myynnin ALVin (51 €) Sitten se tilittää erotuksen Verohallinnolle: 51 € – 25,5 € = 25,5 € ⸻Mutt silti vaikka on nämä arvolisä vähennys meganismit, niin se kertyy kumminkin, se arvolis...
Read more »

Valtion aiheuttama hiljainen pakko

Kuva
Valtio estää omavaraiset, autonomiset pienyritykset sääntelykasaumalla, markkinoita vääristävillä tuilla ja tarjoamalla pankeille sellaista dataa riskimalleja varten, joka pakottaa pankin antamaan lainaa vain isoille yrityksille. Näin valtio aiheuttaa huonosti ennustettavan, epäkontrolloidun taloudellisen pakon tai markkinapakon, joka pakottaa monet lähtemään kotiseudultaan ja aiheuttaa syrjäseutujen autioitumista. Valtio tukee tätä autioitumiskehitystä vielä pehmeästi tietoisella politiikalla — peruskoulujen ja Ylen “Mene kaupunkiin opiskelemaan” ‑mantralla — sekä tarjoamalla muutto‑ ja asumistukea kasvukeskuksissa ja liikkuvuuspalveluja. Hieman sanojen merkityksiä Sääntelykasauma ( regulatory accumulation , regulatory layering , joskus myös regulatory burden ) tarkoittaa tilannetta, jossa yksittäiset lait, asetukset ja viranomaisvaatimukset eivät ole itsessään kohtuuttomia, mutta niiden kerrostuminen vuosikymmenten aikana muodostaa raskaan, monimutkaisen ja vaikeasti hallittavan kok...
Read more »

Koska: Panoptikon bling bling ilmaista rahaa ihmisille

  Tietynlaista runollisuutta, minuun vetosi tosi paljon Molyneux'n   kuvaus: Valtio on, pyssyn piippu ohimollasi. Ja minusta tuli anarkokapitalisti , myöhemmin tosin pohdin lisää Molyneux'n filosofiaa, blokkauksessani:  kaiken-omistamisen-ongelma  ja päädyin hieman erilaiseen lopputulokseen hänen aksioomistaan ja keksin alkaa nimeämään itseäni  institutionaaliseksi kapitalistiksi, se on hyvin lähellä anarkiaa, ihmiset rakentavat kanssakäymisillään luontaisia instituutioita, niitä syntyy itsestään, jotta olisi täysi anarkia niitä pitäisi tietoisesti jatkuvasti rikkoa, niin kuin joku kurja kulttuurimarxisti . Kun miettii niin ei, institutionaalisessa kapitalismissa ole johtajia, niin se on myös anarkian muoto, vaikka nimessä ei olekaan anarkiaa.                Vahvaa vaikuttavaa runoutta kuin, "...Polku, metsän oma joki..."(_Sirkka Turkka). Mutta "pyssyn piippu ohimolla" se vaikuttaa syvälle, mutta ei oikeastaan kuvaa s...
Read more »

Suomen keskittämispolitiikka tappoi omavaraisuuden – ei EU, ei markkinat

  Suomi voisi olla maa, jossa tuhannet pienet omavaraiset luonnonyritykset elättävät itsensä omilla ehdoillaan. Pieniä sekatalouksia, joissa on muutama lehmä, vähän sikoja tai kanoja, oma perunapelto, ehkä poroja. Tiloja, jotka kuivaisivat horsmaa lääketeollisuudelle, keräisivät kuusenkerkkiä, jalostaisivat lihaa ja maitoa, pyörittäisivät pientä kalastusta – usein niin, että suurin osa tuotannosta pysyy paikallisessa vaihdossa. Tällaisia omavaraisia tai lähes omavaraisia talouksia voisi olla yhtä monta erilaista kuin on ihmisiä, eikä kaikkea mahdollista voi edes keksiä etukäteen. Näin ei kuitenkaan ole. Ei siksi, että markkinat vihaisivat pienuutta, vaan siksi, että valtio on tehnyt tällaisesta elämäntavasta ja yritysmuodosta käytännössä kannattamattoman. 1. Modernisaatio ja keskittämispolitiikka – mistä tämä alkoi? Suomen valtion modernisaatio alkoi viimeistään 1950‑luvulla. Sen fyysinen jälki näkyy ojitetuissa soissa ja metsissä, joissa metsähallinnon ja metsäpolitiikan logiikk...
Read more »

Niin kauan kuin pystys on yksikin virkamies, pankki estää pienet toimijat

Suomen maatalouden ja aluekehityksen keskittäminen selitetään usein globaaleilla trendeillä: kaupungistumisella, teknologian kehityksellä ja sodanjälkeisellä asutuksella . Nämä selitykset kuulostavat uskottavilta, mutta ne eivät kestä vertailua muihin EU‑maihin. Jos keskittäminen olisi luonnonvoima, miksi pientilat ovat säilyneet esimerkiksi Itävallassa, Ranskassa, Sloveniassa ja Portugalissa? Miksi EU sallii poikkeuksia, mutta Suomi ei käytä niitä? Tämä kertoo, että kyse ei ole väistämättömästä kehityksestä vaan poliittisesta valinnasta. Teknologia ei myöskään pakota ketään kaupunkiin. Päinvastoin: nykyaikainen teknologia tekee hajautetusta elämästä helpompaa kuin koskaan. Lumityöt hoituvat koneilla, liikkuminen on nopeaa, suoramyynti onnistuu puhelimella ja verkkokauppa avaa markkinat kaikkialle. Jos teknologia olisi keskittämisen syy, sen pitäisi keskittää kaikkialla — mutta näin ei ole. Suomessa keskittäminen johtuu 1950–70‑lukujen modernisaatiolaeista, ei teknologiasta. Sodanjälke...
Read more »

Vapaa tahto – todistus neljällä tapaa

  Vapaata tahtoa ei ole, sanovat ne, jotka tahtovat tehdä pahaa toisille ja elää epäterveellisesti. Juoda paljon alkoholia, juhlia, tatuointeja, tupakkia, huumetta, rikkoa paikkoja, varastaa ja rötöstää ja rikkoa kaikkia ihmisten ja Jumalan sääntöjä. Hän sanoo: “Voin tehdä mitä vaan syntiä, koska ei ole vapaata tahtoa. Minua ei voi syyttää mistään — olen robotti peepaa puu paa.” Mutta ihmisellä on vapaa tahto! Ja tämän todistaa, nykytiede, onhan se saanut selville senkin ikiaikasen filosofisen ongelman kuin: Kumpi oli ensin; muna vai kana? Munahan se oli ensin –dinosaurukset jo munivat munia. Jotta ymmärtää vapaan tahdon, pitää ymmärtää mitä on oppi determinismistä, se on vapaan tahdon idean vasta kohta, se tarkoittaa:   Jokaisella tapahtumalla on syy, —syy; siis aiempi tapahtuma, joka vaikuttaa tähän nykyiseen tapahtumaan. Syyt määräävät seuraukset. Kaiken mitä siis voi tapahtua esineelle tai objektille, voi laskea, muodostaa syistä, jotka vaikuttavat siihen. ...
Read more »

Tavallinen ihminen voi kirjoittaa nettiin, mutta käytännössä kukaan ei näe sitä -site:reddit.com

  Internettiin ei vaikuta kirjoittaa , google haku, sen AI auttaja "Jos internetiin ei vaikuta pääsevän, se voi johtua useista syistä, kuten heikosta langattomasta signaalista, vanhentuneesta reitittimestä... plaa plaa" Haun tulokset näyttää samanlaisia ohjeita. ääh. ⸻  Haluasin vähän empatiaa samanlaisia kokemuksia. Siittä miten tyhjän aikaista, on kirjoittaa nettiin ajatuksia, politiikkaa, filosofiaa, tai mitään tavallisena tallaajana. Kirjaimellisesti, kirjoittamalla WC:n oveen saa enemmän lukioita, kuin nettiin kirjoittamalla. Ainakun löytää netistä jonkun vihjeen, ett miten sais lisää käviöitä, tai ett mihin netissä kannattaa satsata niin kuvittelee, sitten aina seuraavana aamuna, kun on tehnyt korjauksia, että nyt on sitten varmaan jotain viisataa uutta lukiaa, niin ei; kun käviät on tippuneet kahdesta ulkomaan eläjästä, jostain ropotista, pyöreään nollaan uudistusten myötä.  Muutan hieman hakua ja yritän uudestaan: Internettiin ei oikeastaan vaikuta kirjoittaa olen...
Read more »

Ulkoistaminen, halpaa lyhyellä tähtäimellä, pitkällä aikavälillä se voi kostautua

Kuva
 Isoa omaisuutta on vaikea pitää yli toisen sukupolven, hyvät finasi ideat ovat niin vaikeita, että kun isoisän rahapuu idis kuihtuu isän aikana, niin pojanpoika on sitten jo pelkkä tavis —yleensä. Tai sitten perinnyt vaan saa jonkun niin huonon idean, että siihen menee sitten suvun rahat. Länsimaisilla it-yrityksillä alkoi 90-luvun lopussa kova into ulkoistaa töitä Intiaan, se vain kiihtyi 2000-luvun läpi. Ja 2010 Intia oli jo ulkoistamisen suurvalta. Oliko syynä halpuus, vai Intian "sprituaalisuus" 2000-luvulla intiaa pidettiin hengellisenä, mystisenä paikkana oli jooga, ayurvedisia hoitoja retriittejä. Elokuvat kuten Eat Pray Love (2010) vahvistivat mielikuvaa Intiasta paikkana, jossa länsimainen ihminen voi löytää “henkisen valaistumisen”. Oli miten oli, näennäisen halvat hinnat maksoivat vähitellen kaiken länsimaisille yrityksille, ja niitä johtavat nyt intialaiset. Intialaiset ajattelevat omia etuja ja palkaavat omiaan. Nykyään kuva Intiasta on maallistunut, tiedetään ...
Read more »