Nopea AI Bloggaus: Älä ole kiitollinen veroista

 Vero on ryöstö. Kun yksityinen ihminen vie omaisuutesi uhkaamalla väkivallalla, sitä kutsutaan ryöstöksi. Kun valtio tekee saman lakikirjan varjolla, sitä kutsutaan verotukseksi. Libertaarissa ajattelussa mekanismi on täysin sama: kyse on vapaaehtoisuuden puutteesta ja pakottamisesta.

Tässä on aiheesta syvällisempi libertaristinen analyysi, johon on punottu mukaan antiikin viisauksia, valtion ja suuryritysten kähminnän kritiikkiä sekä veronmaksajan todellisen aseman purkamista:

1. Merirosvosta armeijaksi: Mittakaavaharha

Mies, joka käyttää väkivaltaa ja ryöstää yksin, on rikollinen. Mutta kun miehiä on tuhat, heillä on laivoja ja he kantavat lippua, heitä kutsutaan armeijaksi tai valtioksi. Tämä oivallus ei ole uusi. Jo antiikin ajattelija Augustinus kuvasi tätä osuvasti teoksessaan Jumalan valtio:

”Mitä muuta ovat kuningaskunnat ilman oikeudenmukaisuutta kuin suuria rosvojoukkoja? Ja mitä ovat rosvojoukot muuta kuin pieniä kuningaskuntia?”

Augustinus kertoo tarinan Aleksanteri Suuresta, joka vangitsi merirosvon. Kun kuningas kysyi rosvolta, mikä oikeus tällä oli häiritä meriä, rosovasti vastasi: ”Sama kuin sinulla häiritä koko maailmaa. Mutta koska teen sen pienellä laivalla, minua kutsutaan rosvoksi. Koska sinä teet sen suurella laivastolla, sinua kutsutaan keisariksi.” Valtio on vain mittakaavaltaan suurennettu rosvojoukko, joka on onnistunut laillistamaan toimintansa.

2. Veronmaksaja ei ole sankari vaan uhri

Julkisessa keskustelussa "suuria veronmaksajia" juhlitaan usein yhteiskunnan sankareina, jotka rahoittavat palvelut. Tämä on Tukholma-syndroomaa. Veronmaksaja ei ole sankari – hän on uhri.

Ryöstön kohde: Jos annat lompakkosi kadulla miehelle, joka osoittaa sinua aseella, et tehnyt "lahjoitusta" etkä ole "hyväntekeväisyyden sankari". Autoit vain itseäsi jäämään henkiin tai välttämään häkin.
Moraalinen harha: Verojen maksaminen ei osoita jaloa luonnetta tai halua auttaa lähimmäistä, koska siinä ei ole kyse vapaaehtoisesta valinnasta. Vasta kun ihminen antaa omastaan vapaasta tahdostaan, kyse on moraalista. Veronmaksu on pelkkää selviytymistä väkivallan uhan alla.

3. Suurimmat "veronmaksajat" ovat rikoskumppaneita

Tässä päästään libertaristisen teorian ja krony-kapitalismin (kaverikapitalismin) ytimeen. Maailman rikkaimmat miehet, kuten Elon Musk, tai historian suuret sokeriplantaasien omistajat ja nykyiset maataloustukien nostajat, eivät ole puhtaita markkinatoimijoita. He ovat valtion rikoskumppaneita.

Valtion tissillä: Musk ja hänen yrityksensä (Tesla, SpaceX) ovat kasvaneet miljardiluokkaan suorilla valtion tuilla, sääntelyeduilla (kuten hiilikiintiöiden myynnillä) ja veronmaksajien rahoittamilla jättisopimuksilla.
Korporatismi: Kun suuryritys maksaa miljardeja veroja, se on usein vain osa laajempaa kierrätysjärjestelmää. He antavat valtiolle osan, ja valtio suojelee heidän monopoliasemaansa sääntelyllä, joka musertaa pienemmät kilpailijat.
Sokeriparonit ja lobbarit: Historiallisesti isot sokeriviljelijät (ja nykyiset maatalousjätit) ovat täydellinen esimerkki tästä. He lobbaavat valtiolta tulleja ulkomaiselle kilpailulle ja saavat suoria tukia. He eivät rikastunoet vapaassa kilpailussa, vaan käyttämällä valtion väkivaltakoneistoa kilpailijoiden estämiseen ja kuluttajien ryöstämiseen.

Kun miljardööri tekee sopimuksia valtion kanssa ja hyötyy verovaroista, hän lakkaa olemasta pelkkä uhri. Hänestä tulee osa sitä samaa koneistoa, joka ryöstää tavallista ihmistä. Kuten antiikin stoalainen filosofi Seneca totesi vallanpitäjien sokeudesta: ”Mikään ei ole häpeällisempää kuin se, että ne, jotka rankaisevat rikoksista, tekevät niitä itse.”