Tasa-arvo ei ole tärkein

 Vapaus on tärkein.

Kommentit

Lähetä kommentti

Lue myös : )

Suomalaiset ei kuluta. Talous ei kasva. Syy on selvä ALVi

Kuva
 Valtionvarainministeriölle on mysteeri miksi talous jarruttaa, vaikka täällä sen jo ennustin, arvolisäveron nostohan se. Se tekee hyödykkeistä kalliinpia, siksi ihmiset ei halua niin paljon ostella.  Arvolisävero on paha, koska se kohdentuu eteenkin köyhiin ja keskituloisiin, mutta myös koska, kuten Mises-istituuti on kritisoinut, se on vero jonka kuluttajat maksaa moneen kertaan, huomaamattaan⸻ On toki Suomessa, kuin melkein kaikissa maissa yrityksillä arvolisäveron vähennykset, eli yritys joka jatkojalostaa tuotetta saa myydessään niitä, poistaa maksettavasta arvolisäverosta sen määrän jonka jo maksoi tuoteita ostaessa, eli siis jos yritys: Ostaa kynän osia 100 € + 25,5 € ALV = 125,5 € Myy valmiin kynän 200 € + 51 € ALV = 251 € ALV-ilmoituksessa: Yritys vähentää ostojen ALVin (25,5 €) Ilmoitaa myynnin ALVin (51 €) Sitten se tilittää erotuksen Verohallinnolle: 51 € – 25,5 € = 25,5 € ⸻Mutt silti vaikka on nämä arvolisä vähennys meganismit, niin se kertyy kumminkin, se arvolis...
Read more »

Vaikka kasvihuoneilmiö olisi totta ⸺ Se ei saa oikeuttaa tätä vankilaplaneettaa

Kuva
Ne, jotka tahtovat valtaa, etsivät kriisejä, sitten kiihottavat ihmisiä tällä kriisillä ja kohkaavat, jota saisisivat sen kriisin kautta valtaa, sitten kun he saavat valtaa he kaventavat ihmisten oikeuksia vedoten kriisiin. Jos kriisiä ei löydy se keksitään. Kun kompostissa mikrobit mylläävät, sen lämpötila voi nousta yli 60℃. Tämä lämpeneminen ei ole merkki hyvästä tai pahasta asiasta, vaan biologisesta aktiivisuudesta . Samalla lailla, mitä mikrobit vaikuttavat elinympäristöönsä, myös ihminen vaikuttaa omaansa biologisella ja teknologisella aktiivisuudella näitä on vaikkapa ihmisten lisääntyminen, rakentaminen, maan muokkaus, tiet, karjan kasvatus, raivaus, energiatuotanto. Nämä eivät ole pahaa tai “poikkeamia luonnosta”, vaan osa sitä, että laji kasvaa ja muuttaa ympäristöään — Se on kuten kaikki lajit tekevät, mutta me vain teemme tätä tehokkaammin. Tätä ihmisen harjoittamaa planeettaan vaikuttavaa biologista ja teknologista aktiivisuutta voisi kutsua terraformmaamiseksi. Tämä ter...
Read more »

Niin kauan kuin pystys on yksikin virkamies, pankki estää pienet toimijat

Suomen maatalouden ja aluekehityksen keskittäminen selitetään usein globaaleilla trendeillä: kaupungistumisella, teknologian kehityksellä ja sodanjälkeisellä asutuksella . Nämä selitykset kuulostavat uskottavilta, mutta ne eivät kestä vertailua muihin EU‑maihin. Jos keskittäminen olisi luonnonvoima, miksi pientilat ovat säilyneet esimerkiksi Itävallassa, Ranskassa, Sloveniassa ja Portugalissa? Miksi EU sallii poikkeuksia, mutta Suomi ei käytä niitä? Tämä kertoo, että kyse ei ole väistämättömästä kehityksestä vaan poliittisesta valinnasta. Teknologia ei myöskään pakota ketään kaupunkiin. Päinvastoin: nykyaikainen teknologia tekee hajautetusta elämästä helpompaa kuin koskaan. Lumityöt hoituvat koneilla, liikkuminen on nopeaa, suoramyynti onnistuu puhelimella ja verkkokauppa avaa markkinat kaikkialle. Jos teknologia olisi keskittämisen syy, sen pitäisi keskittää kaikkialla — mutta näin ei ole. Suomessa keskittäminen johtuu 1950–70‑lukujen modernisaatiolaeista, ei teknologiasta. Sodanjälke...
Read more »

Kun tekoäly ei tajua institutionaalista kapitalismia ja alkaa selittää jotain ihme teoriaa

Kuva
  Minä: Rikas mies osti panssarivaunun, koska hän sanoi haluavansa auttaa, jos ulkovalta joskus hyökkää. Hän osti myös paljon polttoainetta ja varaosia talteen. Mutta sitten hän hyppäsi panssarivaunuun ja lähti kohti paikallista vedenpuhdistamoa, joka oli ennen instituutio mutta nyt korvautunut yksityisellä toimijalla. Eikö tässä tilanteessa ihmiset vain ottaisi omia aseitaan ja tulisi vastaan? Sellainen pieni piu‑piu‑tilanne. Tietokone: Institutionaalisessa kapitalismissa valta ei synny siitä, että joku omistaa raskaan laitteen. Valta syntyy legitimiteetistä ja instituutioiden hyväksynnästä . Jos joku yrittää käyttää omaisuuttaan väärin, yhteisöt ja instituutiot voivat eristää hänet ennen kuin mitään ehtii tapahtua. Minä: Mutta hänellä on polttoainetta ja varaosia. Hän on valmistautunut. Eikö se tee hänestä vaarallisen? Tietokone: Valmistautuminen ei korvaa legitimiteettiä. Jos hän toimii vastoin yhteisön hyväksyntää, hän menettää: huollon tiedon yhteistyökumppanit markkinat resur...
Read more »

Keksin uuden supersankarin joka ampuu: piu!* piu!*

Kuva
  Olen leikkisä! Näin lyhyen videon Hulkista⸻ Hulk "Smash*..." Jo ennen kuin, katselen kokonaan videon, siinä ulkomainen mies puhuu, ja samalla näyttää Hulkin kuvia kamerassa —Vanhoja sarjakuvien pätkiä, joskus siellä on myös AI-kuvia.   Minä keksin äkkiä, oman super sankarin. Se on sellainen, että ampuu käsistä, eteenkin sormista, laitan käteni kuin pistooliksi; ensin nyrkkiin ja nostan sitten etusormeni pystyyn ja peukalon ylös, tähtään tätä sormipistooliani sinne tänne, ja huudahtelen "piu!* piu!*". Ja ammuskelen eri paikkoihin.  "Tällaista sankaria ei ole kukaan vielä keksinyt!" Hän ampuu Hulkin käsi pistoolillaan, suoraan sydämmeen. Hulk kaatuu maahan, hänet on voitettu.  Menen paskalle, sitten siellä kuvittelen pöntöllä, hänet tuopilla vanhassa Amerikkalaisessa saluunassa, niin kuin lehmipoika lännenmies, ja Avarangerit ja muut marveli sankarit ja Kostajat tulevat kysymään häneltä apuja, tuhoamaan eri pahoja tyyppejä, kun tarvitsee; hän nostaa vähän ...
Read more »

Tiedekkö korjaa itsensä?... ⸻ Libertarianien pitää puuttua tähän.

Kuva
  Tieteellinen metodi on tieteen ydin sen vaiheet ovat: Havainto ja ongelma : Tutkija havaitsee ilmiön, jota nykyinen tieto ei täysin selitä. Hypoteesi: Muodostetaan perusteltu oletus tai koe-ennuste.  Testaus: Hypoteesia koetellaan havainnoilla tai kokeilla.  Johtopäätös: Tulosten perusteella hypoteesi joko vahvistuu tai se on hylättävä. Tiede on itseään korjaavaa koska, kuka tahansa maallikko voi todistaa tieteen vääräksi todisteiden, perusteltujen väitteiden tai päättelyketjun avulla. Paitsi, että ei voi koska tiede on hyvin luokkaista, dokmaattista 1  ja vaatii rasittavaa pakollisten temppujen sarjaa. Maallikon täytyy ensin vääntää väitöskirja väittämästään. Tätä varten hänen pitää opiskella vuosia yliopistossa, kirjoittaa esseitä, opiskella ulkoa kieliä ja nippelitietoja jostain sinne päin aiheista. Jotta tämä maallikko; edes pääsee yliopistoon, hänen täytyy olla ainakin ylempää keskiluokkaa, jos ei vielä rikkaampi, koska yliopistossa opiskelu on kallista, ei...
Read more »

Tein vielä koukun Facebookkiini: Ammattiliitot kapitalismia

  Uusia bloggauksia vapaus-blogiin. Liityn ammattiliittoon https://toteemi.blogspot.com/2025/11/aijon-liittya-ammattiliittoon.html https://toteemi.blogspot.com/2025/11/suomi24-koukku-edelliseen-blokiin.html Ammattiliitot eivät ole vastoin libertyn/vapauden filosofiaa. Ne eivät ole myöskään kommunismia, itse asiassa monet Marksin, jälkeiset kommunisti ajatteliat, alkoivat pitää ammattiliitoja syynä siihen, että kapitalismi ei romahtanut, Marksin ennustusten mukaisesti, koska ne loivat konservatiivisen "työväen aristokratian". Copilot⸻ Keskeiset ajattelijat: Anton Pannekoek (1873–1960): Hollantilainen marxilainen, joka korosti neuvostokommunismia ja kritisoi ammattiliittoja vallankumouksellisten impulssien tukahduttamisesta. Herman Gorter (1864–1927): Pannekoekin aikalainen, joka kirjoitti pamfletteja (mm. Open Letter to Comrade Lenin, 1920), joissa hän puolusti neuvostokommunistista linjaa ja arvosteli ammattiliittoja. Vasemmistokommunistit Saksassa (esim. KAPD – Kommunistisch...
Read more »

Valtion aiheuttama hiljainen pakko

Kuva
Valtio estää omavaraiset, autonomiset pienyritykset sääntelykasaumalla, markkinoita vääristävillä tuilla ja tarjoamalla pankeille sellaista dataa riskimalleja varten, joka pakottaa pankin antamaan lainaa vain isoille yrityksille. Näin valtio aiheuttaa huonosti ennustettavan, epäkontrolloidun taloudellisen pakon tai markkinapakon, joka pakottaa monet lähtemään kotiseudultaan ja aiheuttaa syrjäseutujen autioitumista. Valtio tukee tätä autioitumiskehitystä vielä pehmeästi tietoisella politiikalla — peruskoulujen ja Ylen “Mene kaupunkiin opiskelemaan” ‑mantralla — sekä tarjoamalla muutto‑ ja asumistukea kasvukeskuksissa ja liikkuvuuspalveluja. Hieman sanojen merkityksiä Sääntelykasauma ( regulatory accumulation , regulatory layering , joskus myös regulatory burden ) tarkoittaa tilannetta, jossa yksittäiset lait, asetukset ja viranomaisvaatimukset eivät ole itsessään kohtuuttomia, mutta niiden kerrostuminen vuosikymmenten aikana muodostaa raskaan, monimutkaisen ja vaikeasti hallittavan kok...
Read more »

Koska: Panoptikon bling bling ilmaista rahaa ihmisille

  Tietynlaista runollisuutta, minuun vetosi tosi paljon Molyneux'n   kuvaus: Valtio on, pyssyn piippu ohimollasi. Ja minusta tuli anarkokapitalisti , myöhemmin tosin pohdin lisää Molyneux'n filosofiaa, blokkauksessani:  kaiken-omistamisen-ongelma  ja päädyin hieman erilaiseen lopputulokseen hänen aksioomistaan ja keksin alkaa nimeämään itseäni  institutionaaliseksi kapitalistiksi, se on hyvin lähellä anarkiaa, ihmiset rakentavat kanssakäymisillään luontaisia instituutioita, niitä syntyy itsestään, jotta olisi täysi anarkia niitä pitäisi tietoisesti jatkuvasti rikkoa, niin kuin joku kurja kulttuurimarxisti . Kun miettii niin ei, institutionaalisessa kapitalismissa ole johtajia, niin se on myös anarkian muoto, vaikka nimessä ei olekaan anarkiaa.                Vahvaa vaikuttavaa runoutta kuin, "...Polku, metsän oma joki..."(_Sirkka Turkka). Mutta "pyssyn piippu ohimolla" se vaikuttaa syvälle, mutta ei oikeastaan kuvaa s...
Read more »

Suomen keskittämispolitiikka tappoi omavaraisuuden – ei EU, ei markkinat

  Suomi voisi olla maa, jossa tuhannet pienet omavaraiset luonnonyritykset elättävät itsensä omilla ehdoillaan. Pieniä sekatalouksia, joissa on muutama lehmä, vähän sikoja tai kanoja, oma perunapelto, ehkä poroja. Tiloja, jotka kuivaisivat horsmaa lääketeollisuudelle, keräisivät kuusenkerkkiä, jalostaisivat lihaa ja maitoa, pyörittäisivät pientä kalastusta – usein niin, että suurin osa tuotannosta pysyy paikallisessa vaihdossa. Tällaisia omavaraisia tai lähes omavaraisia talouksia voisi olla yhtä monta erilaista kuin on ihmisiä, eikä kaikkea mahdollista voi edes keksiä etukäteen. Näin ei kuitenkaan ole. Ei siksi, että markkinat vihaisivat pienuutta, vaan siksi, että valtio on tehnyt tällaisesta elämäntavasta ja yritysmuodosta käytännössä kannattamattoman. 1. Modernisaatio ja keskittämispolitiikka – mistä tämä alkoi? Suomen valtion modernisaatio alkoi viimeistään 1950‑luvulla. Sen fyysinen jälki näkyy ojitetuissa soissa ja metsissä, joissa metsähallinnon ja metsäpolitiikan logiikk...
Read more »