Vapaus liberty ajattelu yhteiskunta

 Youtubesta tuli AI räppi! Liberty talous jne. Filosifiasta. Nyt minun pitää libertaristina ottaa selvää tuosta Bastiasta, löysin ainakin hänen kirjansa YouTubesta ääneen luettuna. Pitääpä kuunnella, tuskin siitä saa enää uusia ajatuksia. Mutta perjaatteesta kumminkin, nyt ei ehdi kyllä on niin paljon koulu juttuja. Olen huomannut, että on ainakin kahden laista moraali filosofiaa. Sellaista mikä pohtii mikä olisi kivaa kaikille, kuten Marks ja kaiken maailman utilitaristit. Etsivät utopiaa. Sitten sellaista, joka pohtii mitkä teot ovat objektiivisesti oikein mitkä väärin. Maailmassa saa olla kärsimystä, kunhan moraali pysyy tai yleensä löytyy. Raamattu on oikeastaan molempia 1 ja 2. En täysin mielestäni saavuttanut, ajatusta kahdesta erilaisesta moraali filosofiasta vaan ajatukseni olivat kuin tikkari, joka ei anna makua tarpeeksi.

  Vero on ryöstö. Kun yksityinen ihminen vie omaisuutesi uhkaamalla väkivallalla, sitä kutsutaan ryöstöksi . Kun valtio tekee saman lakikirjan varjolla, sitä kutsutaan verotukseksi. Libertaarissa ajattelussa mekanismi on täysin sama: kyse on vapaaehtoisuuden puutteesta ja pakottamisesta. Tässä on aiheesta syvällisempi libertaristinen analyysi, johon on punottu mukaan antiikin viisauksia, valtion ja suuryritysten kähminnän kritiikkiä sekä veronmaksajan todellisen aseman purkamista: 1. Merirosvosta armeijaksi: Mittakaavaharha Mies, joka käyttää väkivaltaa ja ryöstää yksin, on rikollinen. Mutta kun miehiä on tuhat, heillä on laivoja ja he kantavat lippua, heitä kutsutaan armeijaksi tai valtioksi. Tämä oivallus ei ole uusi. Jo antiikin ajattelija Augustinus kuvasi tätä osuvasti teoksessaan Jumalan valtio : ”Mitä muuta ovat kuningaskunnat ilman oikeudenmukaisuutta kuin suuria rosvojoukkoja? Ja mitä ovat rosvojoukot muuta kuin pieniä kuningaskuntia?” Augustinus kertoo tarinan Aleksante...

  Kuka vartioi vartijoita? Kun valtion valvonta muuttuu kielelliseksi vitsiksi Me libertaarit puhumme usein valtion väkivaltamonopolista ja sen valuvioista. Yksi järjestelmän suurimmista paradokseista tiivistyy ikivanhaan kysymykseen, joka on nykypäivänä muuttunut lähes koomiseksi kielelliseksi vitsiksi. Kyse on kahden lauseen törmäyksestä: "Who guards the guards?" vastaan "Police police the police" . Antiikin kysymys vallan perisynnistä Roomalainen runoilija Juvenalis kysyi jo pari tuhatta vuotta sitten kuuluisan kysymyksen: "Quis custodiet ipsos custodes?" eli "Kuka vartioi vartijoita?" Tämä on filosofinen ja moraalinen dilemma, joka osuu suoraan libertaarisen ajattelun ytimeen. Jos annamme yhdelle instituutiolle – valtiolle – oikeuden käyttää väkivaltaa ja valvoa muita, miten ihmeessä varmistamme, että tämä valvoja itse noudattaa sääntöjä? Jos järjestelmä korruptoituu huipulta, kenellä on valta ja voima viheltää peli poikki? Moderni vastaus ...

 Lukio on menettänyt arvostustaan työn antajien silmissä, niinpä se pistää opiskelian väärälle tielle, nimittäin se on vain, että siitä eteenpäin, se on tie, kun ammattikoulu on päämäärä itse. Ammattikorkea koulussa ei monasti saa edes harjoittelu paikkaa ja yliopistoon myös jää ikiopiskeliaksi ja siitä sitten tyhjän päälle. Se sopii vain herroille, joilla on suhteita ns. porvareille eikä kaikille heillekään, mutta tavikselle köyhälle suomalaiselle lukio merkitsee vähemmän kuin tradenomin opinnot. Siis lukio opinoilla itsellään ei saa mitään, muuta kuin iltalehdessä etc. Kyllä ne kauppiaat on enemmän tradenomeja kuin lukiolaisia. Näin veikkaan.  Ammattikoulusta on jo vuosi kymmeniä päässyt opiskelemaan eteen päin, vaikkei siellä ole tanseja, niin se opettaa oikeaan ammattiin ja harjoitteluissa oppii työn hiljaista tietoa, jota ei ole kirjoissa. Hyvässä lykyssä jo opiskelu aikana oppisopimuksella töihin. Lukiolainen taas ei näe rahaa, eikä töitä ja menee vielä sitä isompaan kou...