Tekstit

Näytetään tunnisteella fiat raha merkityt tekstit.

Toteemi blogun: Keskeiset käsitteet ja ajattelijat pähkinänkuoressa (nopea AI bloggu)

  Tähän postaukseen on koottu yhteen blogin viimeaikaisten tekstien tärkeimmät talous- ja yhteiskuntafilosofiset termit sekä niihin liittyvät keskeiset ajattelijat. Tämä toimii nopeana lunttilappuna vapauden, rahajärjestelmän ja markkinatalouden perusperiaatteisiin. Osa 1: Keskeiset käsitteet ja ilmiöt Libertarismi ja anarkokapitalismi: Poliittisia filosofioita, jotka korostavat yksilönvapautta, omistusoikeutta ja vapaaehtoista sopimista. Libertarismi pyrkii minimoimaan valtion roolin (minarkismi), kun taas anarkokapitalismi haluaa korvata valtion kokonaan vapailla markkinoilla ja yksityisomistuksella. Aggression vastainen periaate (NAP): Libertarismin moraalinen peruskivi. Sen mukaan kukaan – ei yksilö eikä valtio – ei saa aloittaa fyysistä väkivaltaa tai sen uhkaa toista ihmistä tai tämän omaisuutta kohtaan. Väkivalta on oikeutettua vain itsepuolustuksena. Oikeus kantaa asetta (Right to keep and bear arms): Luonnonoikeuteen perustuva periaate, jonka mukaan jokaisella on oikeus...

Velkarahan matemaattinen umpikuja ja tie ulos: Hyödykerahasta Tunnustettavien Valuuttojen Komiteaan (nopea AI bluggu)

  Nykyinen keskuspankkeihin ja fiat-rahaan perustuva talousjärjestelmä sisältää sisäänrakennetun matemaattisen valuvian. Kun keskuspankki laskee liikkeelle lainaa, markkinoille syntyy vain lainan pääoma – ei koskaan sitä korkoa, joka lainasta täytyy maksaa takaisin. Tilannetta pahentaa entisestään täysin luonnollinen ilmiö: kun ihmiset säästävät rahaa "sukanvarteen", kierrossa oleva rahamäärä supistuu ja jäljelle jäävän rahan arvo nousee. Tämä ilmiö tunnetaan rahateoriassa korkoparadoksina ( interest paradox ) tai rahakierron ongelmana. Sen ovat tunnistaneet jo vuosikymmeniä sitten muun muassa rahakiertoteorian kehittäjät Augusto Graziani ja Alain Parguez sekä velkarahajärjestelmää ankarasti kritisoinut Nobel-kemisti Frederick Soddy ja Social Credit -teoreetikko C. H. Douglas . Rahaa ei yksinkertaisesti ole markkinoilla tarpeeksi kaikkien velkojen ja korkojen maksamiseen, ellei järjestelmään pumpata jatkuvasti lisää uutta velkaa. Näin syntyy loputon velkakierre, joka pak...

Miten kukaan voi koskaan maksaa velkansa?

 Hetkinen, mietin tuossa yöllä, eihän nykyisessä järjestelmässä miten minä ymmärrän voi kukaan koskaan maksaa velkojaan. Mietitäänpä: Olen keskuspankki, annan 100 € lainaksi, se on ainoa raha, joka tulee markkinoille. Olen nyt myös lainaaja. Kaikki raha joka on markkinoilla pitää tulla minulle takaisin, että saan velkani maksettua keskuspankille. Rahasta tulee harvinaisempaa ja ihmiset pistävät sitä talteen, en koskaan saa rahaani takaisin. Jos keskuspankki vielä laittaa velalle koron, että minun pitää kerätä takaisin 110 € niin rahaa ei edes ole markkinoilla niin paljon. Näen tämän paradoksin korjaamiseen vain kolme mahdollisuutta.  Velka keskuspankille maksetaan hyödykerahalla, joka syntyy markkinoiden käyttöön, kun keskuspankin käyttämä raha käy yhä harvinaisemmaksi ja arvokkaammaksi. Tällöin keskuspankki kerää sisäänsä pikkuhiljaa kultaa, hopeaa, oravannahkoja, bitticoinsseja. Keskus pankki laittaa negatiivisen koron lainalle, ja se häviää pikkuhiljaa. Miksi maksaa velkaa ...