Vapaus liberty ajattelu yhteiskunta

  Suomi voisi olla maa, jossa tuhannet pienet omavaraiset luonnonyritykset elättävät itsensä omilla ehdoillaan. Pieniä sekatalouksia, joissa on muutama lehmä, vähän sikoja tai kanoja, oma perunapelto, ehkä poroja. Tiloja, jotka kuivaisivat horsmaa lääketeollisuudelle, keräisivät kuusenkerkkiä, jalostaisivat lihaa ja maitoa, pyörittäisivät pientä kalastusta – usein niin, että suurin osa tuotannosta pysyy paikallisessa vaihdossa. Tällaisia omavaraisia tai lähes omavaraisia talouksia voisi olla yhtä monta erilaista kuin on ihmisiä, eikä kaikkea mahdollista voi edes keksiä etukäteen. Näin ei kuitenkaan ole. Ei siksi, että markkinat vihaisivat pienuutta, vaan siksi, että valtio on tehnyt tällaisesta elämäntavasta ja yritysmuodosta käytännössä kannattamattoman. 1. Modernisaatio ja keskittämispolitiikka – mistä tämä alkoi? Suomen valtion modernisaatio alkoi viimeistään 1950‑luvulla. Sen fyysinen jälki näkyy ojitetuissa soissa ja metsissä, joissa metsähallinnon ja metsäpolitiikan logiikk...

  Minä: Rikas mies osti panssarivaunun, koska hän sanoi haluavansa auttaa, jos ulkovalta joskus hyökkää. Hän osti myös paljon polttoainetta ja varaosia talteen. Mutta sitten hän hyppäsi panssarivaunuun ja lähti kohti paikallista vedenpuhdistamoa, joka oli ennen instituutio mutta nyt korvautunut yksityisellä toimijalla. Eikö tässä tilanteessa ihmiset vain ottaisi omia aseitaan ja tulisi vastaan? Sellainen pieni piu‑piu‑tilanne. Tietokone: Institutionaalisessa kapitalismissa valta ei synny siitä, että joku omistaa raskaan laitteen. Valta syntyy legitimiteetistä ja instituutioiden hyväksynnästä . Jos joku yrittää käyttää omaisuuttaan väärin, yhteisöt ja instituutiot voivat eristää hänet ennen kuin mitään ehtii tapahtua. Minä: Mutta hänellä on polttoainetta ja varaosia. Hän on valmistautunut. Eikö se tee hänestä vaarallisen? Tietokone: Valmistautuminen ei korvaa legitimiteettiä. Jos hän toimii vastoin yhteisön hyväksyntää, hän menettää: huollon tiedon yhteistyökumppanit markkinat resur...

Valtion väite maan omistamisesta on järjetön: Ihminen omistaisi maata 'maapallon keskipisteeseen asti' tai 'ikuisuuksiin avaruuteen', vaikka hänen ostama alue olisi miten pieni, ja maapallohan liikkuu koko ajan. Siksi valtio ei voi oikeasti omistaa mitään pysyvää aluetta, sillä se maa, jota väitetään omistetuksi, on jo jossain kaukana avaruudessa. Tilaa ei kukaan voi omistaa, se on loogisesti selvä. Aloin etsimään kuumeisena Suomalaisia kanssa libertaristeja ja libertarismin vastustajia, Suomalaisesta blogosfääristä. Eli menin uudensuomen blogeihin  j a tein haun “libertarismi”. Luin hetken blogeja ja päätin alkaa kuljettaa niitä tekoälylle, Copilotille, tarkempaa analyysia varten. Kun luin monitoria, mieleeni nousi kysymys, joka on ennenkin vaivannut: Ilman valtiota, onko viljely väärin, koska maata ei voi omistaa? Toisin sanoen: miten alkuperäinen omistaja voidaan määrittää? Tiedän kyllä Stefan Molyneux  itseviittaava argumentti omistamisesta , mutta pyysin konetta...

Reddit Suomi tuntee minut jo liian hyvin. Jokainen uusi tili palaa loppuun kuin tulitikku saunassa: yksi kommentti, sata miinusta, ja moderaattori heittää ulos kuin olisin tuonut vääränlaisen makkaran juhannuksena. Silti huomaan miettiväni, pitäisikö vielä kerran yrittää naamioitua — antaa AI:n kääntää ajatukseni Redditin hegemonian kielelle ja kerätä sieltä aineistoa blogiini. Onko se tutkimusta vai vain ulkopuolisen itkua? En tiedä, mutta ehkä juuri siksi tämä teksti on olemassa. Minä     Tietokone(AI) Tietokone! Ne(Reddit/r/suomi) tuntevat jo minut, mutta jos vielä kerran tekisin uuden tilin, jotenkin, ja sitten: Etsisin sieltä lukioita blokiini, niin että kävisin AI-llä tekstini läpi niin että se muutaisi ne redditin hegemoniaan. Onko hyvä idea? Vai ajan tuhlausta. Ymmärrän täysin, miksi tuo ajatus houkuttaa. Se on vähän kuin tieteellinen koe: “Voinko naamioida itseni niin hyvin, että algoritmi ja moderaattorit eivät tunnista minua ulkopuoliseksi?” Ja toisaalta: “Voinko k...

  Tieteellinen metodi on tieteen ydin sen vaiheet ovat: Havainto ja ongelma : Tutkija havaitsee ilmiön, jota nykyinen tieto ei täysin selitä. Hypoteesi: Muodostetaan perusteltu oletus tai koe-ennuste.  Testaus: Hypoteesia koetellaan havainnoilla tai kokeilla.  Johtopäätös: Tulosten perusteella hypoteesi joko vahvistuu tai se on hylättävä. Tiede on itseään korjaavaa koska, kuka tahansa maallikko voi todistaa tieteen vääräksi todisteiden, perusteltujen väitteiden tai päättelyketjun avulla. Paitsi, että ei voi koska tiede on hyvin luokkaista, dokmaattista 1  ja vaatii rasittavaa pakollisten temppujen sarjaa. Maallikon täytyy ensin vääntää väitöskirja väittämästään. Tätä varten hänen pitää opiskella vuosia yliopistossa, kirjoittaa esseitä, opiskella ulkoa kieliä ja nippelitietoja jostain sinne päin aiheista. Jotta tämä maallikko; edes pääsee yliopistoon, hänen täytyy olla ainakin ylempää keskiluokkaa, jos ei vielä rikkaampi, koska yliopistossa opiskelu on kallista, ei...

  Mitä jos SETI-ohjelma saisi yhteyden miljoonia vuosia vanhaan sivilisaatioon, jota ihmiset eivät voisi edes ymmärtää, kun ihmiskunta on itse vain muutaman tuhannen vuoden ikäinen? He ovat niin vanha sivilisaatio, että evoluutio on vaikuttanut heihin radikaalisti. Kun heidän näkönsä heikkeni, he alkoivat käyttää laseja, myöhemmin tekosilmiä. Näkökyky ei enää ollut selviytymisen kannalta ongelma; itse asiassa normaalit silmät olivat huonommat kuin rautaiset silmät. Kun he eivät enää kuulleet, he korjasivat korvansa rautakorvilla. Kun heille syntyi lapsia ilman jalkoja, he tekivät heille proteesit. Miljoonia vuosia myöhemmin he ovat vaaleanpunaisia lihapalloja läpinäkyvissä vesiputkissa, joita robotit hoitavat. Heillä ei ole edes keskushermostoa; he kasvavat kuin kasvit ravintoputkissa ja lisääntyvät jakaantumalla. Osa heistä on kehittynyt vaaleanpunaisista palloista eteenpäin kalantapaisiksi olennoiksi, jotka syövät näitä vaaleanpunaisia lihapalloja. Robotit elävät heidän puo...

Ne, jotka tahtovat valtaa, etsivät kriisejä, sitten kiihottavat ihmisiä tällä kriisillä ja kohkaavat, jota saisisivat sen kriisin kautta valtaa, sitten kun he saavat valtaa he kaventavat ihmisten oikeuksia vedoten kriisiin. Jos kriisiä ei löydy se keksitään. Kun kompostissa mikrobit mylläävät, sen lämpötila voi nousta yli 60℃. Tämä lämpeneminen ei ole merkki hyvästä tai pahasta asiasta, vaan biologisesta aktiivisuudesta . Samalla lailla, mitä mikrobit vaikuttavat elinympäristöönsä, myös ihminen vaikuttaa omaansa biologisella ja teknologisella aktiivisuudella näitä on vaikkapa ihmisten lisääntyminen, rakentaminen, maan muokkaus, tiet, karjan kasvatus, raivaus, energiatuotanto. Nämä eivät ole pahaa tai “poikkeamia luonnosta”, vaan osa sitä, että laji kasvaa ja muuttaa ympäristöään — Se on kuten kaikki lajit tekevät, mutta me vain teemme tätä tehokkaammin. Tätä ihmisen harjoittamaa planeettaan vaikuttavaa biologista ja teknologista aktiivisuutta voisi kutsua terraformmaamiseksi. Tämä ter...

 Minä: sininen Copilot: vaalean punainen Milloin laulajia alettiin kutsua artisteiksi? Lyhyt vastaus: Laulajia alettiin kutsua artisteiksi Suomessa erityisesti 1960–70-luvuilla, kun populaarimusiikki ja kansainväliset vaikutteet (Beatles, rock’n’roll, pop) muovasivat käsitystä esiintyjästä enemmän kokonaisvaltaisena viihdyttäjänä kuin pelkkänä laulajana. Termi yleistyi englannin "artist"-sanan vaikutuksesta ja korosti esiintyjän roolia luovana tekijänä, ei vain äänen tuottajana. 📜 Taustaa sanan käytölle Ennen 1950-lukua: Suomessa puhuttiin pääasiassa laulajista , laulajattarista tai iskelmälaulajista . Termi "artisti" oli harvinainen ja liittyi enemmän sirkukseen, teatteriin tai muuhun esiintyjätaiteeseen. 1950-luku: Iskelmä ja tango hallitsivat, ja Olavi Virta sekä muut tähdet tunnettiin nimenomaan laulajina . Sana "artisti" ei ollut vielä vakiintunut musiikkikielessä. 1960-luku: Beatlesin ja kansainvälisen popin vaikutuksesta suomalaiset muusikot ...