Vedenmonopolista ei tule lopullista ongelmaa väkivaltamonopoliattakaan

Katsoin tässä videon: Why Anarcho-Capitalists Aren't Anarchists!, @ThoughtSlime

Ylpeitä ja tietämättömiä, niin ylpeitä ja niin tietämättömiä, 

Mutta, tämä 3:23 oli siinä kiinnostava kohta, olen miettinyt nimittäin asiaa, siis itsehän en ole pää linjan anarkokapitalisti vaan kutsun itseäni institutionaaliseksi kapitaliksi. Olen jo perustellut tällaista filosofista eroomusta täällä:

https://toteemi.blogspot.com/2025/12/kaiken-omistamisen-ongelma.html

Mutta, voin avata asiaa, —filosofoida— myös tähän lyhyesti, sitten selitän kumman puolen kannattaa ottaa kaivojupakassa asukkaiden vai kaivon omistajien, siis jos asuisit maailmassa, jossa ei ole väkivallan monopolia. Eli siis mikä on oikein mikä väärin tietojen ja totuuksien valossa, tapahtuma kohtaisesti.

Mutta, siis: Lähdetään liikkeelle Molyneuxin: "itsensä tuhoavan argumentin"-väitteestä, todelta kuulostavasta perusteesta, miksi ihminen omistaa itsensä, ja sitä myötä tekonsa ja ajatuksensa. Eli siis on myös vastuussa niistä, jos tulee pahaa jälkeä, mutta toki myös kunnia hyvästä kuuluu tekijälle:

Se menee näin: itse‑kumoava väite:

Mies: "Väitän, että en omista tätä väitettä."

Filosofi: "Koska et, omista tuota väittetäsi, et ole vastuussa siitä miten se vaikuttaa, et hyvässä etkä pahassa, se olisi silloin vain ääntä ilman merkitystä, mutta siinä on merkitystä eli omistat väitteesi, vaikka muuta väität."

Tästä keskustelusta, seuraa se että, jokainen ihminen, jolla älli pelaa, omistaa aina kaikki väitteensä, joka tilanteessa kaikkialla. Ja siitä seuraa, että väitteen tekijä omistaa, ajatuksensa, joissa väite muodostuu ja koko ajatustentekokoneiston eli aivonsa, ja sitä myöten itsensä.

Aloin sitten, hyväksyttyäni tämän aksiooman, sen perusteella miettimään, omistamista yleensä maan ja tavaroiden.

Pohdin siis, miten ei kenenkään maa, siirtyy jonkun maaksi, Molyneux ei nimittäin itse tätä koskaan, itseasiassa tee, loogista hyppyä itsensä omistamisesta maanomistamiseen. 

Mietin ajatusten ja todellisuuden yhteyttä toisiinsa, tutustuin erilaisten filosofien ajatteluun, miten pään ajatusten mallitodellisuudesta, on yhteydessä todellisuuteen itseensä. Tulin lopulta tulokseen, että tätä ongelmaani ei voi ratkaista. Sillä miten tahansa jaan, kuvittelemani ei kenenkään maan, millä tahansa perusteella kellekin kuvitteelliselle henkilölle, niin koska omistan omat ajatukseni niin olen itse se joka omistaa mieleni kuvantodellisuudesta, eli en voi edes kuvitella ei-kenenkään maata, tavaraa jota ei kukaan omista. Kukaan ei voi tehdä tätä temppua, jokainen omistaa aina ideansa ei-kenenkään maasta.

Ensin mietin, että ehkä ajattelijoita pitää olla useita. Mutta sitten mietin, että joskus maa ei kumminkaan ollut kenenkään, ja muinaiset ihmiset olivat jotenkin onnistuneet tekemään mahdottoman. Eli asia ei selviä ajatuskokeella sen tajusin, vaan vain käytännössä. Ja päätin alkaa tutkimaan mitä historioitsijat ja antropologit ovat selvittäneet ensimmäisistä ihmisten omistajuuksista, että miten ei-kenenkään maa alun perin siirtyi ihmisille.

Se oli sellainen antropologi, joka oli selvittänyt tämän, kuin Elinor Ostrom ja hänen kumppaninsa siis muut tutkijat, jotka löysivät samanlaisia todisteita, alkuperäisestä omistajuudesta kuten James C. Scott

Silmäilin näistä, että se oli alun perin tietynlainen luonnollinen instituutio, jonka kautta ihmiset omistivat tavarat. Tuolla Ostrom wikissä on vähän tollaisesta CPR (Common Pool Resource) instituutiosta:

https://en.wikipedia.org/wiki/Elinor_Ostrom#%22Design_principles_illustrated_by_long-enduring_CPR_(Common_Pool_Resource)_institutions%22

Eli ehkäpä suomeksi: Yhteisesti ammennettavien tavarain lähteen instituutio, Yatli instituutio, mutta nyt tässä blogissa kutsun näitä luonnollisiksi instituutioiksi. Tästä asiasta on varmaan kirjoja ja väitöskirjoja ja tuolla wikissäkin kerrotaan tästä tarkemmin, en ole näitä lukenut, enkä nyt tarkenna mitä he ovat nimenomaan tutkineet. Mutta väitän, että jokamiehen oikeus myös on luonnollinen instituutio siis ja nyt en käytä perinteistä merkitystä mikä on luonnollisella instituutiolla, johon monasti valtiotkin lasketaan vaan tätä Yatli merkitystä. 

Eli luonnollisella instituutiolla on kirjoittamattomat säännöt, joita väestö noudattaa tavasta. Sanon, että kun kirjoittaminen keksittiin, tai olisi keksitty, ennen maita ja kuninkaita ja verotusta. Nämä luonnolliset instituutiot olisivat voineet kirjata pää sääntönsä ylös, miksipä ei, niin saa käyttäjät tarkistaa, ne vaikka no juurikin kaivon, tai metsän, ( tai kaatopaikan? kompostin? voihan luonnollisia instituutteja syntyä nykyäänkin) että miten sitä pitää käyttää, niin että se pitää sen institutionaalisen tarkoituksensa mikä sillä on ei vain mene perintö tietona ja puheena. Ehkä se on laki, ehkä se on jonkinlainen omahoitosuunnitelma. 

Jos jotain alun perin tahtoo luonnollinen henkilö omistaa; hänen täytyy saada se tällaiselta luonnolliselta instituutiolta noudattaen NAP:ia eli (non aggression principle):ä, eli hyökkäämättömyysperjaatetta ⸺hmm. se olisi siis HP⸺, tämä tarkoittaa sitä, että ei saa (ilman kohteen aloitusta, siis saa vain puolustuksesi tai asioiden oikaisuksi) varastaa, käyttää väkivaltaa, valehdella. Eli marjan poiminta, se on tämän jokamiehenoikeus nimisen luonnollisen instituution mukaan sallittua, kunhan noudattaa sitä. Samoin veden otto kaivosta joka, on luonnollinen instituutio. Eipä siinä enempää.

Siis alku on luonnollinen instituutio, siirtyminen ei kenenkään maasta ihmisten maaksi, kun siitä tavara siirtyy henkilölle sen pitää tapahtua sen luonnollisen instituution sääntöjen tai oikeammin tavan mukaan, oli se osto tapahtuma, tai kerääminen tai kantaminen tai rakentaminen tai sopiminen kaikkien instituutiota käyttävien henkilöiden kanssa tai vain sen yhteisön vanhimpien kanssa. Niin silloin se esine, tai tilkku maata siirtyy pois luonnollisten instituutioiden maailmasta kapitalisti maailmaan. Tästä keksin nimen institutionaalinen kapitalismi opilleni idealleni, tai siis ymmärrykselleni sille miten maailma ilman väkivallanmonopolia toimisi, luontaisesti. Sanon vielä, että instituutio ei aivan helposti lähde irti tavarasta, jonka henkilö jotenkin ottaa siitä omakseen, sitä vähemmän mitä isomman osan hän instituutiosta ottaa ja sympatia tulee monasti olemaan alkuperäisen instituution puolella, kun omistajuus siirtyy henkilöltä toiselle kapitalismin sääntöjen mukaan, tai muuten unohtuu alkuperäiset luonnollisen instituution säännöt, joita omistajan pitäisi noudattaa, vaikkei niitä olisikaan kirjoitettu ylös. 

Seuraavaksi teen kuvitteellisen CASE:n. Anarkokapitalistisessa maailmassa, maailmassa jossa ei ole väkivallan monopolia tai institutionaalisen kapitalismin maailmasta; kaivosta, joka on siirtynyt yksityisomaisuuteen, jonka nykyinen omistaja, ei enään noudata alkuperäisen luonnollisen instituution tahtoa, minkä sisällä kaivo antoi vettä koko kylälle. Ja kerron mikä on oikea hyvä ratkaisu.

No niin, luet aamulla sanomalehdestä, kaivo tilanteesta, seuraavaksi esitän ranskalaisilla viivoilla. Tilanteen pää asiat, jotta voimme pohtia kumman puolella kahakassa on moraalisesti oikein olla, ja puolella olo ei tarkoita, sitä että pitää lähteä taistelemaan tämän puolen puolella, tai että sinun tarvitsee edes lahjoittaa heille rahaa tai muuta apua, voi ottaa ihan neutraalin kannan asiaan, mutta loppu pelissä on vaikea olla absoluuttisen neutraali, minkään asian suhteen vaan aina sitä menee ainakin ajatuksissaan, jommallekummalle puolelle kun lukee riita tapauksista, miten voitaisiin edes mitata onko henkilö absoluuttisen nolla sen suhteen, että ei ota asiaan kantaa puolelle eikä toiselle.

:

• Alkuperäinen Omistaja hankki kaivon itselleen luonnolliselta instituutiolta, hän lupasi "Teen teille mahtavan pumppaamon. saatte vesijohtoveden, kun annatte kaivon hoitooni, saatte vedenpuhdistamon, josta tulee kristallinkirkasta puhdasta vettä (, vanhan kaivon vesi oli mutainen), pyydän vain pientä käyttö maksua, jolla hoidan systeemiä." Ja he maksavat, Alkuperäiselle oikealla rahalla ei nykymaailman fiatrahalla. Hän lupaa, että hänen pumppaamosysteeminsä on parempi kuin alkuperäinen kaivo.
• Alkuperäisen Omistajan poika: Reilu Omistaja piti yllä isänsä sanan ja, kylä voi hyvin, on vettä juomiseen, pesuun, karjalle ja maalle. Reilu kunnosti ja piti kunnossa vedenjakelusysteemin, ja hänen hintansa olivat reilut.
• Reilun Omistajan poika: Hulttio Omistaja, oli huono omistaja, hän ei pitänyt putkia kunnossa, ja pyysi liikaa kyläläisiltä, kirjatkin oli sekaisin.
• Kylässä nousi poru, ja joukko kyläläisiä päätti ostaa vesilaitoksen itselleen, he tekivät tarjouksen Hulttiolle. Mutta Hulttio möikin kaivon ja koko vesilaitoksen rikkaalle Kato Tuholle, jolla on ennestään vesilaitoksia ja muuta omaisuutta paljon.
• Erinäisistä syistä Kato Tuho päätti sulkea tämän kylän ainoan vesilähteen, ja hän myös aktiivisesti estää kyläläisiä saamasta siitä kaivosta tai lähteestä vettä. Hän syyttää kyläläisiä veden varastamisesta.
• Molemmat puolet, Kato ja kylän miehet ovat, keräämässä joukkoja taisteluun, kahakkaan veden lähteen omistajuudesta.
• Kato on vahvempi puoli, hänellä on homunculus armeija ja aseita. (Homunculus: Kuvittelen jonkinlaisen biomekaanisen robotin, esimerkiksi ihmisen klooni, jolle on laitettu, mikrosiru päähän niin, että se noudattaa ohjeita, tämä esimerkkini on tulevaisuudesta, tai vaihtoehto todellisuudessa, jossa ei ole valtioita, siellä on kehittynyt teknologia, jossa voi ostaa tällaisia Homonculusteja tai apuolentoja kaupasta, ei välttämättä ihmisperäisiä olenkaan, voi olla myös eettisiä eläinperäisiä, tai vielä eettisempiä apuolentoja, jotka ei perustu mihinkään. Vapaus on siivittänyt kehitystä.) 

Lehden artikkelin lukemisen jälkeen, mietit kumman puolen sinun pitää ottaa, kumpi on moraalisesti oikein, saatat etsiä vielä netistä lisää tietoa asiasta. No oikea vastaus on kyläläiset:

1. Vahvemman oikeus ei olet totta, tässä juuri filosofioidiskellaan, että väkivallan monopoli ei ole oikein, ja sehän olisi vahvin kaikista, siis tämä kuvaamani maailma ei perustu vahvemman oikeuteen. Vaan lähinnä NAP:piin ja luonnollisiin instituutioihin. Eli Kato ei voi saada sydäntäsi näin.
2. Kyläläisistä koostuva joukko, heidän periaatteensa veden suhteen on lähempänä sitä mikä alkuperäisellä luonnollisella instituutiolla oli, kuin mikä Katolla on.

Ota siis kyläläisten puoli. Se on oikeus.

Kyllä varmaan pikku kahakoita tulisi myös anarkokapitaalisessa maailmassa, kuin nyt, mutta paljon pienempiä ei mitään viime vuosisadan maailman sotia, vietnamin sotaa, ja mitä kaikkia sotia on maailmalla ollut, ja ei niitä sotia jotka, siis tällä vuosisadalla on jo sattunut kuin Venäjä Ukraina. 

    Ja kun valtioista pääsee, tai niitä ei ikinä olisi ollut, aluksi voisi olla tällaisia pikku sotia justiinsa jonkun paikan omistajuudesta, mutta siis rauha pikkuhiljaa ihmiset oppivat sopimaan asiansa puhumalla, ainakaan kukaan ei käyttäisi niin paljon rahaa ihmisten tuhoamiseen ja aseisiin ja ihmisten hallitsemiseen, kuin mitä valtiot nyt.