Aijon liittyä ammattiliittoon

 

Siis liberalismin idea ei ole varsinaisesti vastustaa kommunismia, —liberalismi on ollut olemassa jo ennen kommunismia—, vaan väkivaltasysteemin ylhäältä alas tulevia sääntöjä, tai siis ylhäältä alas tulevat säännöt eivät ole pahoja, mutta se väkivaltasysteemi itse, siis valtio. Sitä pitäisi pienentää. Lyhyesti: Liberalismi syntyi, valistuksen aikaan 1600-1700 luvulla nostamaan yksilön vapauksia monarkkien absoluutista valtaa vastaan.[1]

Mutta sitten kun, kuninkaalliset monarkit olivat loppuneet, tuli tämä uusi aate vuonna 1848 kun Marx julkaisi Kommunistisen manifestin, jonka mukaan; kaikki ihmisten omaisuus, piti laittaa uudestaan väkivaltajärjestelmän huipulle, vähän erilaisella järjestyksellä. [2]

Kommunismi kehittyi, demokraattisissa maissa, omistavan luokan vastustuksen johdosta, ja idean epäkäytännöllisyyden vuoksi, kaiken omaisuuden takavarikoimisesta valtiolle vain isoiksi veroiksi ja tarkoiksi yksityiskohtaisiksi byrökraatisiksi säännöiksi, joilla valtio pystyi käsittelemään ihmisten omaisuutta kuin omanaan ilman varsinaisesti täysin omistamatta niitä.[3]

Liberalismin heränneisyys katsoi tämän ”isoveli valvoo” -opin ja tarkat laki sääteiset kiintiöt, olevan uudenlaista yksilön vapauksia kaventavaa totalitaarista monarkiaa, jota pitää vastustaa. —Siis yksi mutta ei ainut uskomus, mikä kahlitsee ihmiset ajattelemaan, että valtio on välttämättömyys, on vasemmisto ja sen kommunistiset juuret.[4]

En näe, että ammattiliittoon kuuluminen on vastoin liberalismia, oikeuksiahan siinä ajetaan varsinkin, kun toimii julkisella sektorilla, niin siinähän taistellaan yksilön vapauksia nykyajan monarkiaa vastaan. Sitä paitsi Marks ei keksinyt ammattiyhdistyksiä, niin ne eivät voi olla kommunismia, vaan ne syntyivät teollistumisen myötä Euroopassa eteenkin Englannissa itsestään 1700–1800 luvuilla. Britanniassa oli silloin niin kauheat työ olot, ja työläiset olivat lähekkäämmin, kuin maatalousyhteiskunnassa, niin että ammattiliitot syntyivät kuin itsestään. Ensimmäinen ammattiliitto oli Friendly Societies, Englanissa jo 1700-luvun lopulla, se ajoi paikallisten käsityöläisten ja työläisten asioita, sitten tuli ystävällisten rautavalajien liitto vuonna 1809. Siis alun perin ruohonjuuri tason liikettä, jota voisi tapahtua valtiottomassakin maailmassa, mutta sitten jo 1834 Marksia edeltänyt sosialisti Robert Owen ottaa kopin tästä luontaisesta liikehdinnästä, ja yrittää valtioistaa sen. Hän on keskeinen tekijä The Grand National Consolidated Trades Union:nin, perustamissessa ⸻Siis National niin kuin valtio, kansallinen. joka kyllä sitten piaan romahtaa, eli alusta asti vasemmisto on yrittänyt omia ja politisoida ammattiliittoja, mutta kyllä ne on ihan oma erillinen juttunsa.[5]

Eli oman maailman katsomukseni mukaan, voin liittyä ammattiliittoon, nyt vain pitää päättää liittyykö Tehy:yn vai Superiin. Tehy on ollut näyttävästi esillä, johtajineen lakkoillessa ja mielenosoituksissa, niin ehkäpä valitsen sen. Toisaalta Super kuulostaa vähän niin kuin Superman, mutta sillä ei taida olla väliä.

---

[1] Wikipedia – History of Liberalism Yleiskatsaus liberalismin kehitykseen Glorious Revolutionista, valistusajasta ja vallankumouksista. Korostaa John Locken ja Montesquieun ajatuksia yksilön vapaudesta ja vallan rajoittamisesta. https://en.wikipedia.org/wiki/History_of_liberalism
 
Britannica – Liberalism: Definition, History, & Facts Selittää liberalismin perusidean: yksilön vapaudet, oikeusvaltio ja vallan rajoittaminen. Nostaa esiin sen historiallisen kehityksen ennen kommunismin syntyä. https://www.britannica.com/topic/liberalism
 
The Economist – Liberalism: A Brief History Tiivis aikajana liberalismin kehityksestä Lockesta Rawlsiin. Korostaa, että liberalismi nousi vastustamaan monarkkien ja kirkon absoluuttista valtaa, ei kommunismia. https://www.economist.com/interactive/primers/liberalism/timeline
 
BA Notes – Liberalism and Its Evolution in the 18th and 19th Centuries Kuvaa, miten liberalismi haastoi monarkian ja hierarkkisen yhteiskuntajärjestyksen, ja painotti yksilön oikeuksia sekä valtion vallan rajoittamista. https://banotes.org/european-history-1789-1945/liberalism-evolution-18th-19th-centuries/
 
Hevsel Times – The History of Liberalism Popularisoitu mutta akateemisiin lähteisiin pohjautuva katsaus liberalismin syntyyn John Locken ajattelussa. https://www.hevseltimes.org/post/the-history-of-liberalism

[2] Wikipedia – Marx's Theory of the State Kuvaa Marxin käsitystä valtiosta väkivaltajärjestelmänä, joka muuttuu eri historiallisissa vaiheissa. https://en.wikipedia.org/wiki/Marx%27s_theory_of_the_state
 
Hub Sociology – Karl Marx: Concept of Power and the State Analysoi Marxin käsitystä vallasta ja valtiosta: valtio ei ole neutraali, vaan luokkadominoinnin väline.https://hubsociology.com/karl-marx-concept-of-power-and-the-state-15-im/
 
JSTOR – The Concept of Property in Marx's Theory of History Tieteellinen artikkeli omaisuuden käsitteestä Marxin teoriassa: yksityisomaisuus nähdään osana kapitalistista valtiollista järjestelmää. https://www.jstor.org/stable/40403448
 
Political Science Blog – Marxist Theory of the State: Origins, Function, and Criticisms Kuvaa, miten Marx ja Engels näkivät valtion välineenä luokkien hallinnassa ja omaisuuden järjestämisessä. https://politicalscienceblog.com/marxist-theory-of-the-state/
 
Hampton Institute – The Marxist Theory of the State: An Introduction Selittää, miten marxilainen valtiojärjestelmä pyrkii hallitsemaan tuotantoa ja omaisuutta kollektiivisesti. https://www.hamptonthink.org/read/the-marxist-theory-of-the-state

[3] Springer – Marxism and Socialism: Progressive Taxation and Socialisation of Property Käsittelee, miten sosialistit ja kommunistit näkivät progressiivisen verotuksen keinona siirtyä kohti omaisuuden sosialisointia. https://link.springer.com/chapter/10.1007/978-981-19-1092-0_5
 
Wikipedia – Marx's Theory of the State Kuvaa Marxin käsitystä valtiosta omaisuuden hallinnan välineenä, sekä sen roolista kapitalistisessa ja post-kapitalistisessa yhteiskunnassa. https://en.wikipedia.org/wiki/Marx%27s_theory_of_the_state
 
Brill – What Marxist Tax Policies Actually Look Like Artikkeli analysoi marxilaista veropolitiikkaa ja sen käytännön sovelluksia, joissa valtio käyttää verotusta omaisuuden hallinnan välineenä. https://brill.com/view/journals/hima/27/2/article-p188_6.xml
 
JSTOR – Inequality, Democracy and Taxation: Lessons from the Post-Communist Transition Tutkii, miten verotus ja demokratia vaikuttivat omaisuuden hallintaan post-kommunistisissa maissa, ja miten valtio pystyi sääntelyn kautta käsittelemään yksityistä omaisuutta. https://www.jstor.org/stable/20451474
 
EBSCO Research – Economic Systems: Communism Yleiskatsaus kommunismiin talousjärjestelmänä, jossa korostetaan kollektiivista omistusta ja valtion kontrollia tuotannosta ja omaisuudesta.https://www.ebsco.com/research-starters/political-science/economic-systems-communism
 
[4] Springer – Uniting Communism and Liberalism: An Unsolvable Task or a Most Urgent Necessity? Analysoi kommunismin ja liberalismin välistä ristiriitaa, ja miten valtiokeskeisyys voi johtaa autoritaarisiin piirteisiin. https://link.springer.com/chapter/10.1007/978-3-030-81764-0_13
 
JSTOR – Liberalism and the Communitarian Critique Kuvaa, miten liberalismi on kritisoitu liiallisesta individualismista, mutta myös miten se vastustaa kollektiivisia malleja, jotka kaventavat yksilönvapauksia. https://www.jstor.org/stable/3228644
 
Sanjana Sheth – The Marxist Critique of Liberalism Marxilainen näkökulma liberalismiin: liberalismi nähdään porvarillisena vapautena, joka ei kykene ratkaisemaan luokkien välistä valtasuhdetta. https://sanjanasheth.com/2021/03/25/the-marxist-critique-of-liberalism/
 
Political Philosophy Journal – Justice, Alienation, Liberalism and Socialism Tutkii liberalismin ja sosialismin välistä suhdetta: liberaalit näkevät sosialistiset mallit usein utopistisina ja yksilönvapauksia rajoittavina. https://politicalphilosophyjournal.org/article/id/19050/
 
Institute for Advanced Study – The Communitarian Critique of Liberalism (Michael Walzer) Klassinen artikkeli, jossa analysoidaan liberalismin ja kollektiivisten ideologioiden välistä jännitettä. https://www.ias.edu/sites/default/files/sss/pdfs/Walzer/CommunitarianCritiqueLiberalism.pdf

[5] Wikipedia – History of trade unions in the United Kingdom Yleiskatsaus ammattiliittojen synnystä Britanniassa, laillistamisesta 1824 ja varhaisista liikkeistä kuten Tolpuddle Martyrs. https://en.wikipedia.org/wiki/History_of_trade_unions_in_the_United_Kingdom
 
World History Encyclopedia – Trade Unions in the British Industrial Revolution Kuvaa liittojen syntyä teollisen vallankumouksen aikana (1760–1840), ja miten ne suojelivat työntekijöitä vaarallisissa oloissa. https://www.worldhistory.org/article/2212/trade-unions-in-the-british-industrial-revolution/
 
Union Ancestors – The trade union story 1800–1850 Esimerkki varhaisesta liitosta: Friendly Iron Moulders Society, perustettu Boltonissa 1809. https://www.unionancestors.co.uk/the-trade-union-story-1800-1850-from-illegality-to-uneasy-acceptance/
 
EBSCO Research Starters – First Trades Union Congress Forms (1868) Kuvaa ensimmäisen TUC:n syntyä ja sen merkitystä liittojen yhdistämisessä. https://www.ebsco.com/research-starters/history/first-trades-union-congress-forms
 
Labour Movement – The Roots of the Labour Movement Taustoitus teollisen vallankumouksen vaikutuksesta ja työväenliikkeen alkuvaiheista. https://www.labourmovement.eu/the-roots-of-the-labour-movement-how-it-all-began/