Keskeytykset, harjoittelupakko ja PISA-romahdus – Suomen koulutuksen vaiettu totuus

Tilastokeskuksen mukaan noin kolmannes ammattikorkeakouluopiskelijoista ja viidennes yliopisto-opiskelijoista keskeyttää opintonsa. Tämä ei johdu pelkästään motivaatiosta, vaan usein juuri harjoittelupaikkojen puutteesta ja sosiaalisen taustan vaikutuksesta.

Suomessa korkeakoulutus on virallisesti maksutonta, mutta todellinen hinta maksetaan toisaalla. Kun herrat eivät voi erottautua rahvaasta opintomaksujen kautta, on kehitetty järjestelmä, joka karsii opiskelijat harjoittelun kautta. Harjoittelupakko ei ole pelkkä oppimisen väline, vaan portinvartija, joka erottaa jyvät akanoista – ja samalla luo hiljaista eriarvoisuutta, josta ei juuri puhuta. Keskeytykset, harjoittelun vaikeus ja PISA-tulosten romahdus eivät ole irrallisia ilmiöitä, vaan osa samaa vaiettua totuutta suomalaisesta koulutusjärjestelmästä.

Muissa maissa ei ole tällaisia sosiaalisesti karsivia harjoittelupakkoja. Muualla kuka tahansa voi nousta sosiaaliluokassa, jos vain on valmis maksamaan opinnoistaan.

Yhdysvallat → kalliit opintomaksut, mutta harjoittelu ei ole pakollinen osa tutkintoa (vaikka käytännössä välttämätön työllistymisen kannalta). Iso-Britannia → korkeat maksut, mutta monilla aloilla tarjolla "placement year" eli välivuosi työelämässä. Opilaitos järjestää.

Näissä maissa maksut on tehty tahallaan suuriksi. Englannissa ne ovat erittäin korkeat, ja Yhdysvalloissa jo pelkkä lukukausimaksu on 32 000–55 000 €. Silti tämä on tasa-arvoisempi järjestelmä kuin Suomessa, koska siellä vallitsee velkakulttuuri. Tasa-arvoisella tarkoitan vain sitä, että opintojen suorittamiselle ei ole pullonkauloja. En siis näe tasa-arvoa äärimmäisen tärkeänä, vaan vapauden.

On mielestäni hyvä, että opiskelija maksaa itse opintonsa, koska se pienentää julkista sektoria – eli väkivaltakoneistoa. Näkisin Saksan mallinkin parempana kuin Suomen: siellä sosiaaliluokassa voi nousta tunnollisuudella ja ahkeralla opiskelulla, ja oppilaitos järjestää korkeakoulussa harjoittelupaikan, kuten Suomessa ammattikoulussa. Saksa → tunnetaan "dual system" -mallista, jossa opiskelijat yhdistävät opinnot ja työharjoittelun. Käytännön kokemus on vahvasti sisäänrakennettu.

Paras kansainvälinen vaihtoehto nykyiseen eriarvoistavaan Suomen malliin olisi Japanin ja Etelä-Korean malli: Japani ja Etelä-Korea → yliopiston vuosimaksu on vain 1 500–3 800 €, eli sitä ei ole tehty arvottamaan ihmisiä. Harjoittelu ei ole aina osa tutkintoa, mutta valmistumisen jälkeen rekrytointiprosessit painottavat vahvasti työharjoittelukokemusta. Mutta ne siis voivat kumminkin valmistua.

Vuoden 2010 jälkeen korkeakoulujen vaatimustasoja on jatkuvasti lievennetty, tavoitteena saada lisää valmistuneita. Todelliseen ongelmaan – harjoittelupaikka pakkoon – ei ole puututtu. Näin on vain helpotettu herrojen läpipääsyä, mutta rahvaan todellinen pullonkaula on jätetty ratkaisematta.

Korkeakoulutus on jo niin löystynyt, että Akava ja Otus ovat todenneet arvosanoja annettavan liian helposti ja arvioinnin löystyneen.

Aina kun asiaan muka puututaan, todellista ongelmaa ei nähdä. Viime viikollakin hallitus jakeli renseästi opintoseteleitä. Ne vain houkuttelevat rahvasta opintoihin, joista he eivät kuitenkaan voi valmistua ennen kuin yhteiskunnallinen epäkohta poistetaan. Mutta sitä ei poisteta, koska suuri joukko hyvin verkostoituneita ihmisiä on tyytyväinen siihen, että heillä menee paremmin kuin toisilla.

Asiasta pitäisi puhua yleisesti ja sen pitäisi olla yleisessä tiedossa, jotta tavallinen kansa – rahvas – ei niin helposti menisi korkeakouluihin hukkaamaan aikaansa. Ajan voisi käyttää tienaamiseen ammatissa ja itseopiskeluun kirjastossa ja internetissä. Näin yhteiskunnan resursseja ei tuhlattaisi siihen, että herran korkeakoulunatsat tuntuvat kiillotellummilta, kun kaikki eivät voi niitä mitenkään hankkia. Ylpeästi vaaditaan, että häntä kutsutaan oikealla etuliitteellä – ja samalla muistetaan iloisesti, kuinka monella opiskelut jäivät kesken, kun he eivät totelleet vanhempiaan ja vain menneet töihin. Mutta kun kaikkien vanhemmat ei voi töiksi muuttua.

Se on just, se että suomessa arvostetaan suhteita yli kaiken. Juuri oli Hesassa tämä juttu hajonneesta sillasta, jossa puolustus oli se että työnjohtaja oli kokki ammatiltaan.

https://www.hs.fi/pkseutu/art-2000011631275.html

Opiskelulla ja tiedolla ei ole mitään väliä, kunhan tuntee oikeat ihmiset ja on kultaiset kädenpuristukset.

Lähteet

• Tilastokeskus – Koulutuksen keskeyttäminen Tilastokeskuksen virallinen tilasto kertoo, että vuonna 2022 noin 6 % tutkintoon johtavan koulutuksen opiskelijoista keskeytti opintonsa. Ammattikorkeakouluissa keskeyttämisprosentti on ollut korkeampi kuin yliopistoissa. Tilastokeskus: Koulutuksen keskeyttäminen

• Otus & Akava – Harjoittelubarometri 2019 Raportti nostaa esiin, että harjoittelujen käytännöt vaihtelevat ja voivat luoda eriarvoisuutta. Esimerkiksi ulkomaalaistaustaisilla ja heikommin verkostoituneilla opiskelijoilla on vaikeuksia löytää harjoittelupaikkoja. Otus: Harjoittelubarometri 2019

• Akava – Korkeakouluharjoittelut: Kohti palkallisuutta, tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta Akava on todennut, että korkeakouluharjoittelujen käytännöt eivät ole yhdenvertaisia ja että järjestelmää tulisi uudistaa. Akava: Korkeakouluharjoittelut

• Akava Works – Korkeakoulutettujen työttömyys Vuoden 2024 lopussa yli 52 000 korkeakoulutettua oli työttömänä. Tämä kertoo, että valmistuminen ei takaa työllistymistä, ja todelliset pullonkaulat ovat muualla kuin pelkässä opintojen läpäisyssä. Akava Works: Korkeakoulutettujen työttömyys

• Karvi – Kansallinen koulutuksen arviointikeskus Karvi vastaa korkeakoulutuksen ulkoisesta arvioinnista ja on nostanut esiin arvioinnin laadun ja vaatimustason kehittämistarpeita. Karvi: Korkeakoulutus

 Lähteet ulkomaisista korkeakoulukäytännöistä

• Yhdysvallat

  • College Board: Trends in College Pricing and Student Aid 2023 – raportti lukukausimaksujen tasosta ja opintolainojen yleisyydestä.

  • U.S. Department of Education: Federal Student Aid – kuvaa liittovaltion opintolainajärjestelmän helppoa saatavuutta.

• Iso-Britannia

  • UCAS (Universities and Colleges Admissions Service): Placement year information – selittää, miten "placement year" toimii osana brittiläisiä tutkintoja.

  • UK Government: Student finance overview – virallinen tieto lukukausimaksuista ja rahoituksesta.

• Saksa

  • Federal Ministry of Education and Research (BMBF): Vocational Education and Training in Germany – The Dual System – kuvaa Saksan "dual system" -mallia, jossa opinnot ja työharjoittelu yhdistetään.

• Japani ja Etelä-Korea

  • Times Higher Education: Cost of studying at a university in South Korea – antaa lukukausimaksujen keskimääräiset tasot.

  • JILPT (Japan Institute for Labour Policy and Training): International Comparison of Higher Education Cost Sharing – raportti Japanin lukukausimaksuista ja kustannusten jakautumisesta.