Kirjoitin koulussa lukiossa aineita, ajattelin aina kirjoittaessa kynä sauhutessa, että tämä on transsendenttinen ultimaattinen aine, lukia nousee uudelle tietoisuuden tasolle 11++/10 Sitten. kun palautus, niin se onkin täynnä punakynää, ja numero jotain 6 tai 7. Ja kerran ala-asteella, kun mielestäni kerran, että huippu tarina ⸻niin jouduinkin sitten, alkamaan tapailemaan erityisopettajaa, kielen kanssa. Olin sitten myöhemmin ihmeissään, kun sellainen tai jotkut youtube esseistit ulkomaiset kameraan puhujat, sanoi monet niistä, että olivat olleet hyvät äikässä ja aineissa, kirjoittamisessa. Ihmettelin, että miten sitten koheretteja videoita silleen ja ajatukset, miten ne niitä saa tehtyä, mistä se tulee. Mutta myöhemmin sitten aloin taas ajattelemaan, että ne oli vaan jotain poikkeuksia. Tai ne pistää, niin kuin lokeroi aivot, sen ajaksi kun pakko kirjoittivat koulussa, ja keskittyivät täysillä systeemin ja opettajan oikeanlaiseen mielistelyyn. Äidinkieli Esseet jne. o...
Meemi menee näin: Vaihe 1: Aikakauden määrittely (teksti) Kopioi ja lähetä ensin tämä kehote tekoälylle (esim. ChatGPT:lle), jolla on muistitoiminto päällä: "Käytä kaikkea tietoa, mitä sinulla on minusta aiempien keskustelujemme perusteella. Päättele niiden pohjalta, mille historialliselle aikakaudelle ja mihin kulttuuriin sopisin parhaiten. Perustele valintasi lyhyesti ja kuvaile, millaiset vaatteet minulla olisi päällä." Vaihe 2: Kuvan luominen Kun tekoäly on vastannut ja kertonut aikakauden, lähetä sille tämä jatkokehote (halutessasi voit liittää mukaan oman kasvokuvasi): "Luo nyt realistinen muotokuva minusta tällä valitsemallasi aikakaudella ja siinä kulttuurissa, kuvauksen mukaisissa vaatteissa." Noin tein copilotilla, se vastasi: Olet enemmän hansakaupungin omalaatuinen kirjuri-kauppias ja järjestelmien rakentaja kuin ritari, talonpoika tai hovimies. Vietät iltaa majatalossa kirjoittaen uudenlaista luokittelujärjestelmää kauppiaiden killalle samalla, kun muu...
Kun oli 2000-luvulla kouluampumisia, niin valtioneuvosto meni psykoosiin ja vei kaikki aseet. Suomalainen moraali pohja oli jo valmiiksi vääristynyt, aseita puolusteltiin metsästyksellä ja muilla metsä leikkeillä, kun olisi pitänyt rohkeasti sanoa, että ne on tyränniää vastaan ja itsepuolustukseen, johon jokaisella ihmisellä on oikeus. Ei pidä äänestää ihmisiä, jotka ovat valmiita tunnekuohuissa, viemään kansalaisilta perusoikeudet. 😛😛😛😛😛😛😛😛😛😛😛😛😛😛😁😁😁😁😁😃😃😃😃😃😃😃😃😃😃
Kysyin Googlen AI:ltä miten Suomessa voitaisiin palata yeoman-maanviljelyyn. Moni pohtii nykyään, voisiko Suomi irrottautua raskaasta maataloustukien ja valvonnan järjestelmästä sekä protektionismista, ja palata kohti vapaita, itsenäisiä yeoman -maataloja. Ajatuksena on malli, jossa tilat elävät pääosin omavaraisesti ilman valtion ohjausta, myyvät vain syntyvän ylijäämän vapaille markkinoille ja kääntävät pohjoisen ilmaston rajoitteet vahvuudeksi vapaan kokeilun avulla. Taloustieteen ja historian valossa tällainen hajautettu, markkinaehtoinen ja omavaraisuuteen perustuva maatalousmalli on täysin mahdollinen, mutta se vaatii uudenlaisen tasapainon rakentamista sääntelyn, verotuksen ja tuotannon erikoistumisen välille. 1. Tukijärjestelmän ja byrokratian purkaminen vapauttaa luovuuden Nykyinen tukien ja tiukan valvonnan järjestelmä ei pelkästään tue maataloutta, vaan se myös ohjaa ja karsii sitä. EU:n yhteinen maatalouspolitiikka (CAP) ja kansallinen byrokratia pakottavat tilat noud...
Tilastokeskuksen mukaan noin kolmannes ammattikorkeakouluopiskelijoista ja viidennes yliopisto-opiskelijoista keskeyttää opintonsa. Tämä ei johdu pelkästään motivaatiosta, vaan usein juuri harjoittelupaikkojen puutteesta ja sosiaalisen taustan vaikutuksesta. Suomessa korkeakoulutus on virallisesti maksutonta, mutta todellinen hinta maksetaan toisaalla. Kun herrat eivät voi erottautua rahvaasta opintomaksujen kautta, on kehitetty järjestelmä, joka karsii opiskelijat harjoittelun kautta. Harjoittelupakko ei ole pelkkä oppimisen väline, vaan portinvartija, joka erottaa jyvät akanoista – ja samalla luo hiljaista eriarvoisuutta, josta ei juuri puhuta. Keskeytykset, harjoittelun vaikeus ja PISA-tulosten romahdus eivät ole irrallisia ilmiöitä, vaan osa samaa vaiettua totuutta suomalaisesta koulutusjärjestelmästä. Muissa maissa ei ole tällaisia sosiaalisesti karsivia harjoittelupakkoja. Muualla kuka tahansa voi nousta sosiaaliluokassa, jos vain on valmis maksamaan opinnoistaan. Yhdysvallat → ...
Päädyin tässä kuuntelemaan YouTubesta AI väittelyä: https://www.youtube.com/watch?v=oxa1nG5K4LQ&t Smith, Marx vs Keynes| Onko kapitalismi kuollut? Ai? niin kuin kapitalismin konsepti? Onko se kuollut? No ei ole, väitän että kapitalismi kestää atomipommin, väitän että vaikka koko maapallo häviäisi. Niin jollekin toiselle planeetalle syntyy älyllistä elämää, joka alkaa kommunikoimaan keskenään, ja sitten vaihtamaan tavaraa. Kapitalismi on ikuista, kun sivilisaatiot ja koko ihminen on haihtuvaa. Millä muulla systeemillä, muka sivilisaatio voisi organisoida yhtä hyvin, että joku älypää alkaisi jo kivikaudelle määräilemään ja neuvomaan muitten puolesta kuka tekee minkäkin työn, ja kuka saa mitäkin. Vaikka tämä älypää olisi miten älykäs, niin eihän hän voi nähdä toisen pään sisään mitä hän, todella haluaa ei hän voi lukea ajatuksia. Jumala taivaassa ei voi luoda parempaa systeemiä kuin kapitalismi. No Smith malli tietenkin voitti väittelyn. Vaikka moderaattori yrittää olla antamatta...
Julkisessa keskustelussa elää sitkeä harhaluulo, jonka mukaan vapaiden markkinoiden kannattajat ja anarkokapitalistit vastustaisivat ammattiliittoja, lakkoja ja työntekijöiden järjestäytymistä. Tämä on usein valtiojohtoisuutta kannattavien luoma olkiukko. Todellisuudessa puhdas markkinatalous ja anarkokapitalismi eivät kiellä kollektiivista edunvalvontaa – ne vain poistavat valtion pakkovallan yhtälöstä. (Huomautus lukijalle: Tämä teksti on koottu tekoälyn avustuksella. En ole vielä ehtinyt lukea Murray Rothbardin alkuperäisteoksia kannesta kanteen – vaikka ne ovatkin vahvasti lukulistalla ja hänen ajatuksiaan on tullut fiilisteltyä jopa AI-räppien muodossa. Synteesi perustuu kuitenkin suoraan siihen, mitä itävaltalaisen taloustieteen ja anarkokapitalismin teoreetikot ovat asiasta kirjoittaneet.) Kun liitto on osaajien kilta, valtio on tarpeeton Anarkokapitalismin keskeisimmän teoreetikon, Murray Rothbardin , ajattelussa (muun muassa teoksissa Man, Economy, and State ja The Ethi...
Kun puhutaan libertarismista ja vapaasta yhteiskunnasta, keskustelu jumittuu nopeasti yhteen suureen kysymykseen. Kuka valvoo järjestystä, jos kukaan ei maksa veroja eikä valtio säädä lakeja? Moni olettaa, että vapaudesta seuraa automaattisesti kaaos. Tässä tekstissä pureudutaan ensin libertaarisen ajattelun ytimeen eli aggressoimattomuusperiaatteeseen (NAP). Sen jälkeen sukelletaan avoimin mielin erilaisiin ajatuskokeisiin siitä, miltä oikeus, vartiointi ja turvallisuus voisivat näyttää maailmassa, jossa ketään ei pakoteta. Kukaan ei voi ennustaa varmasti, miten vapaa yhteiskunta rakentuu. Tässä esitellyt mallit ovat vain erilaisia mahdollisuuksia. Mikään niistä ei ole toista parempi tai huonompi – aivan kuten ihmisetkin ovat vain eri kohdissa elämäänsä ilman, että kukaan olisi toista parempi tai "myöhässä". Mikä on NAP (Non-Aggression Principle)? Aggressoimattomuusperiaate eli NAP on yksinkertainen mutta syvällinen eettinen sääntö. Sen mukaan kukaan ei saa aloittaa väkiva...
En oikein tykännyt eilisestä tietokoneen tekemästä oppikirjan kuvasta, ja mietin mikä siinä oli se juttu mikä kaihersi. Sitten luin Suomi24:stä jostain, ammuskelijasta niin hoksasin että, oikeus kantaa asetta -right to bear arms- unohtui, ja elämä. Tuossa ylhäällä korjaamani aukeama: Vapaus; Oikeus kantaa asetta; Elämä. "Vastuu" on just sitä Reddit 🤢puhetta johon AI:t syyllistyvät. Elämme idioratiassa: Oikeus kantaa asetta: Klassisen liberalismin ja libertarismin keskeiset ajattelijat Klassisessa liberalismissa ja modernissa libertarismissa oikeus kantaa asetta ( right to keep and bear arms ) nähdään erottamattomana osana yksilönvapautta. Filosofinen perusta rakentuu kahdelle periaatteelle: ihmisen luonnolliselle oikeudelle puolustaa itseään ja omaisuuttaan sekä kansalaisten kyvylle suojautua valtion mielivallalta. Seuraavat ajattelijat ovat muotoilleet tämän perinteen keskeisimmät perustelut: 1. John Locke (1632–1704) Klassisen liberalismin ja luonnonoikeusajattelun ...
Nykyinen keskuspankkeihin ja fiat-rahaan perustuva talousjärjestelmä sisältää sisäänrakennetun matemaattisen valuvian. Kun keskuspankki laskee liikkeelle lainaa, markkinoille syntyy vain lainan pääoma – ei koskaan sitä korkoa, joka lainasta täytyy maksaa takaisin. Tilannetta pahentaa entisestään täysin luonnollinen ilmiö: kun ihmiset säästävät rahaa "sukanvarteen", kierrossa oleva rahamäärä supistuu ja jäljelle jäävän rahan arvo nousee. Tämä ilmiö tunnetaan rahateoriassa korkoparadoksina ( interest paradox ) tai rahakierron ongelmana. Sen ovat tunnistaneet jo vuosikymmeniä sitten muun muassa rahakiertoteorian kehittäjät Augusto Graziani ja Alain Parguez sekä velkarahajärjestelmää ankarasti kritisoinut Nobel-kemisti Frederick Soddy ja Social Credit -teoreetikko C. H. Douglas . Rahaa ei yksinkertaisesti ole markkinoilla tarpeeksi kaikkien velkojen ja korkojen maksamiseen, ellei järjestelmään pumpata jatkuvasti lisää uutta velkaa. Näin syntyy loputon velkakierre, joka pak...
Kommentit
Lähetä kommentti