80-luvun lopun ja 90-luvun alun lama johtui vapauden puutteesta, ei säätelyn puutteesta

80-luvun lopun ja 90-luvun alun lama johtui kun, markka ei ollut missään kannassa, ei kulta kannassa ei hopea kannassa. Pankki herra meni vain rahapajalle ja sano: "lisää rahaa anna!" Tällainen raha on fiat- rahaa. Eurokin on fiat-rahaa. 

Jos raha olisi kulta kannassa, se tarkoittaa, että pankissa olisi rahaa sen verran mitä rahassa sanotaan. Eli voisi olla vaikka 1 kulta gramman seteli, se vastaa nyt jotain 140 €, ja jos haluaa niin voi mennä pankkiin ja vaihtaa setelin kullaksi, joka siinä sanotaan. Ja kolikot, no niiden arvo on se mikä on sen metallin arvo mistä se on tehty ja, paljon ne kolikot painaa, niin se on se arvo mikä niillä on, siinä voi olla numerona se sen kolikon paino. Mutta tämä nykyajan fiat-raha kuten euro sillä ei ole arvoa siis todellista arvoa. Siksi lamoja tulee ja menee.

Ja kun raha on kannassa, niin silloin muittenkin kannattaa lainata kuin vaan pankin. Kyselin vähän tekoälyltä.

Miten sais euron siirtymään kulta kantaan?

AI:

Euron siirtyminen kultakantaan vaatisi koko euroalueen kattavan poliittisen päätöksen sekä Euroopan keskuspankin (EKP) rahapolitiikan täydellisen uudistamisen. Käytännössä tämä tarkoittaisi seuraavia muutoksia:

Sitova arvo: Jokaiselle euromääräiselle rahalle määriteltäisiin lailla kiinteä arvo kullassa (esimerkiksi 1 gramma kultaa = X euroa).

Fyysinen kultavaranto: EKP:n ja euroalueen keskuspankkien tulisi hallussapitää tai hankkia massiiviset kultavarannot, jotta kaikki liikkeellä olevat setelit ja kolikot voitaisiin vaadittaessa lunastaa kullassa.

Kansainvälinen sopimus: Vaatii kaikkien 20 euromaan yhteisen sopimuksen, sillä nykyinen euro on itsenäinen fiat-valuutta, jonka arvo perustuu talouden luottamukseen.

Kultakannalla pyritään usein estämään hallitsematon rahan painaminen ja hillitsemään inflaatiota, mutta se myös sitoo valtioiden talouskasvun fyysisen kullan määrään ja estää joustavan rahapolitiikan kriisien aikana.

Olen eri mieltä, se ei olisi noin raskasta ja kallista siirtyä kultaan, jos vain poistettaisiin vain rahanpainamis monopoli Euroopan keskuspankilta, ihmiset ja yhteisöt ja ulkomaat tekisivät ja toisivat omia vaihtovälineitä markkinoille ja kulta kantainen raha lopulta luultavammin voittaisi.

En maininnut AI:lle tätä ajatustani, vaan kysyin seuraavaksi.

Ehkä bitcoin kanta olisi parempi?

AI:

Bitcoin-kanta (niin sanottu "oranssi standardi") on digitaalinen vaihtoehto kultakannalle. Siirtyminen siihen vaatisi samanlaiset poliittiset ja tekniset askeleet kuin kultakantaan siirtyminen, mutta fyysisen metallin sijasta euron arvo sidottaisiin Bitcoiniin.

Miten se toteutettaisiin?

• Kiinteä kurssi: EKP määrittelisi eurolle kiinteän Bitcoin-arvon (esimerkiksi 1 euro = X satoshia).
• Varantojen kerryttäminen: Euroalueen keskuspankkien olisi ostettava ja hallinnoitava valtavia määriä Bitcoinia taseessaan valuutan takaamiseksi.
• Avoimet lohkoketjut: Euroalueen rahapoliittiset varannot olisivat kenen tahansa tarkistettavissa suoraan lohkoketjusta, mikä lisäisi läpinäkyvyyttä.

Bitcoin-kannan hyödyt verrattuna kultakantaan

• Matala varastointikustannus: Miljardien eurojen arvoisen Bitcoin-varannon säilyttäminen ja siirtäminen on digitaalisesti halvempaa ja nopeampaa kuin tonnien painoisten kultaharkkojen liikuttaminen.
• Ehdoton niukkuus: Bitcoinin maksimimäärä on rajattu 21 miljoonaan kolikkoon. Kullan kokonaismäärää maapallolla ei tiedetä, ja uutta kultaa louhitaan jatkuvasti lisää.
• Helppo jaettavuus: Bitcoin jakaantuu sataan miljoonaan satoshiin, mikä tekee siitä helpomman pienten arvojen mittarin kuin fyysisestä kullasta.

Suurimmat haasteet ja riskit

• Äärimmäinen volatiliteetit: Bitcoinin arvo heilahtelee rajusti. Jos euron arvo sidottaisiin siihen, eurooppalaisten tuotteiden hinnat ja palkat muuttuisivat päivittäin hallitsemattomasti.
• Ei joustovaraa kriiseissä: Keskuspankki ei voisi tulostaa lisää rahaa talouskriisien, pandemioiden tai sotien aikana työttömyyden ja konkurssien estämiseksi.
• Teknologinen riippuvuus: Järjestelmä olisi täysin riippuvainen internetistä, globaalista sähköverkosta ja tietoturvasta.

Huomaatteko tuo: "Ei joustovaraa kriiseissä" jos keskuspankilla ei vain olisi monopolia rahan suhteen, ihmiset voisivat valita että kun bitcoin on huono niin ottaa sitten kulta kantaa. Tai joku top 7-valuutasta. Tiedättehän.

Tein seuraavan kysymyksen:

Vertaillaan kullan, Bitcoinin ja fiat-rahan (kuten nykyisen euron) eroja:

Tai vaatimushan tuo on.

AI:

Kulta, Bitcoin ja fiat-raha (kuten euro) eroavat merkittävästi toisistaan niiden tarjonnan, hallinnan ja turvallisuuden osalta.

Seuraava taulukko vertailee näiden kolmen omaisuusluokan keskeisiä ominaisuuksia:

Ominaisuus	Kulta (Aurum)	Bitcoin (BTC)	Fiat-raha (Euro)
Tarjonnan rajoitus	Fyysisesti niukka (louhinta lisää määrää n. 1–2 % vuodessa)	Ehdoton raja (maksimi 21 miljoonaa kolikkoa)	Ei rajaa (keskuspankki voi luoda rajattomasti)
Liikuteltavuus	Raskas ja hidas siirtää suuria määriä globaalisti	Erittäin nopea ja halpa siirtää digitaalisesti	Nopea digitaalisesti, mutta rajoitettu pankkijärjestelmän säännöillä
Säilytys ja turvallisuus	Vaatii fyysisen holvin tai vartiointia, vaikea takavarikoitava	Vaatii digitaalisen lompakon ja yksityisavaimen, ei voi takavarikoitua oikein suojattuna	Säilytetään pankkitilillä, alttiina tilien jäädyttämiselle ja inflaatiolle
Arvon vakaus (Volatiliteetti)	Historiallisesti vakaa arvon säilyttäjä pitkällä aikavälillä	Erittäin suuret ja rajusti heilahtelevat kurssimuutokset	Vakaa lyhyellä aikavälillä ostovoiman suhteen, mutta menettää arvoaan pitkällä aikavälillä (inflaatio)
Historiallinen luottamus	Yli 5 000 vuotta globaalina maksuvälineenä ja arvon säilyttäjänä	Luotu vuonna 2009, nuori ja teknologiseen kehitykseen perustuva	Euro luotu vuonna 1999, perustuu lakiin ja valtioiden taloudelliseen luottamukseen
Käytettävyys arjessa	Erittäin huono (ei sovellu ruokakaupassa maksamiseen)	Kohtalainen (maksujen käsittely vaatii digitaalisia sovelluksia tai salamaverkkoa)	Erinomainen (lakisääteinen maksuväline euroalueella)

Tiivistelmä eroista

• Fiat-raha on suunniteltu kulutuksen ja talouskasvun stimuloimiseen, minkä vuoksi se menettää tietoisesti arvoaan inflaation kautta.
• Kulta toimii perinteisenä turvasatamana, joka säilyttää ostovoimansa kriisien ja hyperinflaation aikana, mutta sen fyysinen luonne tekee siitä kankean nykymaailmaan.
• Bitcoin yhdistää kullan digitaalisen niukkuuden ja fiat-rahan helpon siirrettävyyden, mutta sen nuori ikä ja suuret hinnannousut sekä -laskut tekevät siitä vielä riskialttiin vaihtoehdon.

Fiat-Rahahan on väkivallan ja pakon valuutta. Sitä AI:ei paljasta se jää jotenkin, sanomatta että väkivalta koneisto tai koneistot, jota valtioiksi kutsutaan, on Fiat-Rahan takana. Kun miettii, miten paljon on kaikenlaisia kirjoja ja tekstejä niissä ja muuallakin on tietoa ja dataa kuin netissä ja sanomalehdissä, niin jotenkin aina unohtuu niin monilla sanomatta tämä.

Sitten kysyin jälleen piilottaen ajatuksiani:

No öö miten Bitcoin-kanta vaikuttaisi asuntolainoihin ja säästöihin?

AI:

Bitcoin-kanta muuttaisi asuntolainat ja säästöt täysin nykyiseen verrattuna, koska rahan määrä ei voisi enää kasvaa ja rahan arvo yleensä nousisi ajan myötä.

Vaikutus säästöihin: Säästäjän kulta-aika

Bitcoin-kannassa säästäminen olisi erittäin kannattavaa, koska rahan ostovoima kasvaisi automaattisesti.

• Deflaatio suojaa säästöjä: Koska Bitcoinia on rajallinen määrä ja talous kasvaa, rahan arvo nousee. Säästöt ostavat tulevaisuudessa enemmän kuin tänään.
• Korkoa ei välttämättä tarvita: Säästötilille ei tarvitsisi maksaa korkoa inflaation voittamiseksi, sillä pelkkä rahan makuuttaminen lisäisi sen ostovoimaas.
• Riskien väheneminen: Säästäjän ei olisi pakko sijoittaa rahojaan osakkeisiin tai asuntoihin vain suojautuakseen inflaatiolta.

Vaikutus asuntolainoihin: Lainaajan painajainen

Velallisen näkökulmasta Bitcoin-kanta olisi erittäin vaarallinen ja tekisi asunnon ostamisesta velalla vaikeaa.

• Lainan reaaliarvo nousee: Nykyisessä järjestelmässä inflaatio syö lainaa pois. Bitcoin-kannassa käy päinvastoin: lainatun rahan arvo nousee, eli velan maksaminen muuttuu vuosi vuodelta raskaammaksi.
• Erittäin korkeat reaalikorot: Pankit vaatisivat korkeita korkoja suojautuakseen siltä, että ne lainaavat ulos jatkuvasti arvokkaampaa omaisuutta.
• Asuntojen hintojen lasku: Koska rahan arvo nousee, kiinteän omaisuuden (kuten asuntojen) hinnat laskisivat nimellisesti. Ostettu asunto saattaisi olla viiden vuoden päästä nimellisesti halvempi, mutta asuntolainan määrä tuntuisi suuremmalta.
• Lainojen saanti tiukentuu: Pankit myöntäisivät lainaa vain erittäin vakavaraisille ostajille, ja suuret 25 vuoden asuntolainat olisivat harvinaisia. Asunnot ostettaisiin useammin suoralla säästöllä.

Seuraavaksi, kun kysyin aloin jo vähän paljastamaan, omaa näkökulmaani.

Tulisiko pankien lainalle jotain muuta lainaajia?

AI:

Kyllä, Bitcoin-kannassa pankkien rinnalle syntyisi uusia lainanantajia, ja perinteisten pankkien rooli muuttuisi radikaalisti. Koska rahan luominen tyhjästä (kuten nykyään) ei olisi mahdollista, lainaksi voisi antaa vain sellaista Bitcoinia, joka on jo olemassa.

Tässä ovat keskeisimmät uudet lainaajat ja mallit:

1. Vertaislainausalustat (P2P-lainat)

Säästäjät voisivat lainata Bitcoiniaan suoraan muille ihmisille digitaalisten alustojen kautta ilman pankkia välikätenä.

• Miten se toimii: Algoritmit yhdistävät lainaajan ja säästäjän.
• Älykkäät sopimukset: Lainaehdot ja takaisinmaksu ohjelmoitaisiin suoraan lohkoketjuun.

2. DeFi (Hajautettu rahoitus)

Lainaa haettaisiin automaattisista, tietokoneohjelmilla toimivista "maksuvälittäjistä" (Decentralized Finance).

• Vakuudellinen lainaus: Lainaaja lukitsee digitaalista omaisuutta (kuten muuta krypto-omaisuutta tai digitaalisia omistusoikeuksia) vakuudeksi ja saa vastineeksi Bitcoin-lainaa.
• Ei luottotietotarkistuksia: Lainansaanti perustuu pelkästään ohjelmoituun vakuuteen, ei pankin tekemään arvioon ihmisestä.

3. Likviditeettipoolit ja sijoitusrahastot

Yksityiset yritykset ja rahastot keräisivät suuria Bitcoin-varantoja säästäjiltä ja lainaisivat niitä eteenpäin yrityksille tai asunnonostajille.

• Nämä toimisivat kuin nykyiset pääomarahastot, mutta ne olisivat huomattavasti tiukemmin sidottuja todellisiin säästöihin.

4. Työnantajat ja suuryritykset

Koska suuryrityksillä olisi suuret Bitcoin-kassat, ne voisivat alkaa tarjota asuntolainoja omille työntekijöilleen osana sitouttamista ja palkkausta.

5. Joukkorahoitus (Crowdfunding)

Asunnon tai projektin rahoitus voitaisiin kerätä tuhansilta pieniltä sijoittajilta ympäri maailmaa. Vastineeksi sijoittajat voisivat saada esimerkiksi osuuden asunnon tulevasta vuokratuotosta.

Eli AI:kin vähän myöntää, että ei tulisi maailman loppu vaikka veri-fiat-rahasta luovuttaisiin. 

Pyysin koneelta vielä tiivistelmän 80-90 luvun lamasta->

AI:

Suomen 1980-luvun loppu ja 1990-luvun lama

Suomen 1980-luvun lopun talouskupla ja sitä seurannut 1990-luvun syvä lama liittyvät vahvasti siihen, miten rahaa hallittiin. Suomen markka ei ollut sidottu mihinkään kiinteään kantaan (kuten kultaan).

• Mitä tapahtui: 1980-luvulla rahamarkkinat vapautettiin ja pankit saivat lainata rahaa ulkomailta ilman vanhoja rajoituksia. Koska raha oli "vapaata" fiat-rahaa eikä sidottu mihinkään niukkaan hyödykkeeseen, syntyi valtava luottoralli ja talouskupla.
• Seuraus: Kun kupla puhkesi, markkaa yritettiin pitää väkisin vahvana (ns. vahvan markan politiikka), mikä johti lopulta devalvaatioon, korkojen räjähtämiseen, massiivisiin konkursseihin ja työttömyyteen. Tämä osoitti nykyisen fiat-järjestelmän haavoittuvuuden.