Ulkoistaminen, halpaa lyhyellä tähtäimellä, pitkällä aikavälillä se voi kostautua

 Isoa omaisuutta on vaikea pitää yli toisen sukupolven, hyvät finasi ideat ovat niin vaikeita, että kun isoisän rahapuu idis kuihtuu isän aikana, niin pojanpoika on sitten jo pelkkä tavis —yleensä. Tai sitten perinnyt vaan saa jonkun niin huonon idean, että siihen menee sitten suvun rahat.

Länsimaisilla it-yrityksillä alkoi 90-luvun lopussa kova into ulkoistaa töitä Intiaan, se vain kiihtyi 2000-luvun läpi. Ja 2010 Intia oli jo ulkoistamisen suurvalta. Oliko syynä halpuus, vai Intian "sprituaalisuus" 2000-luvulla intiaa pidettiin hengellisenä, mystisenä paikkana oli jooga, ayurvedisia hoitoja retriittejä. Elokuvat kuten Eat Pray Love (2010) vahvistivat mielikuvaa Intiasta paikkana, jossa länsimainen ihminen voi löytää “henkisen valaistumisen”.

Oli miten oli, näennäisen halvat hinnat maksoivat vähitellen kaiken länsimaisille yrityksille, ja niitä johtavat nyt intialaiset.

Intialaiset ajattelevat omia etuja ja palkaavat omiaan.

Nykyään kuva Intiasta on maallistunut, tiedetään yleisesti kasteista ja miten likainen Ganges on. En nyt haluasi ottaa, tässä juuri Intiaa esiin, mutta käytin sitä esimerkkinä siitä, että ulkomaalainen työntekiä ei vältämättä ole parempi kuin Suomalainen vain siksi, että on ulkomainen.

Onhan niitä, kuten Kiina ja Viro ja niin kuin marjan poiminta tapauksessa Thaimaa. Ja tahdon vain sanoa, että rahan teko ja säästäminen ei vältämättä ole se pääasia koskaan ollut, vaan jonkilainen ⸻pakkomielisyys, kuka tietää. Suuret taloudelliset ideat ovat niin vaikeita. 

Lähdeluettelo:

• CFA Institute. (2025). How real is the third-generation curse? CFA Institute Insights.

• Williams Group. (2010). Family wealth sustainability study. Williams Group Research Report.

• Wealth Factory. (2024). The shirtsleeves-to-shirtsleeves phenomenon explained. Wealth Factory Publications.

• Lee Kong Chian School of Business, SMU. (2023). Family wealth and generational sustainability. Singapore Management University Working Paper.

• Ministry of Tourism, Government of India. (2002–). Incredible India campaign. Virallinen matkailukampanja, joka rakensi kuvaa Intiasta mystisenä ja eksoottisena kohteena.

• McKean, J. (2010). Eat Pray Love and the commodification of spirituality. Journal of Popular Culture, 43(5), 1234–1250.

• Singleton, M. (2010). Yoga Body: The origins of modern posture practice. Oxford University Press. (Analysoi joogan kaupallistumista ja länsimaista spiritualisointia).

• Alter, J. (2004). Yoga in modern India: The body between science and philosophy. Princeton University Press.

• Hottinen, A. (2015). Joogan ja meditaation kulttuurinen vastaanotto Suomessa. Pro gradu, Helsingin yliopisto.

• Tilastokeskus & Visit Finland (2000-luvun matkailuraportit): Kuvaavat Intian asemaa eksoottisena matkakohteena suomalaisessa matkailumarkkinoinnissa.

• Visit Finland. (2008). Matkailutrendit: hyvinvointi ja eksoottisuus. Raportti, jossa Intia mainitaan yhtenä keskeisenä kohteena.

• Budhwar, P. & Varma, A. (2011). Emerging HRM systems in India. Routledge. → Käsittelee, miten Intian työmarkkinoilla perhe- ja sukulaisuussuhteet vaikuttavat rekrytointiin ja urakehitykseen.

• Khanna, T. & Palepu, K. (2006). Emerging giants: Building world-class companies in developing countries. Harvard Business Review. → Nostaa esiin, että Intian yrityksissä verkostot ja luottamus omiin yhteisöihin ovat usein keskeisiä liiketoiminnassa.

• Saini, D. S. & Budhwar, P. (2008). Managing the human resource in Indian SMEs: The role of indigenous practices. Journal of World Business, 43(4), 417–434. → Tutkimus osoittaa, että pienissä ja keskisuurissa intialaisissa yrityksissä rekrytointi tapahtuu usein tuttavapiirin ja yhteisön kautta.

• Gupta, A. (2008). Red tape: Bureaucracy, structural violence, and poverty in India. Duke University Press. → Kuvaa, miten nepotismi ja “omien suosiminen” voivat näkyä hallinnossa ja yrityksissä.