Suomen keskittämispolitiikka tappoi omavaraisuuden – ei EU, ei markkinat
Suomi voisi olla maa, jossa tuhannet pienet omavaraiset luonnonyritykset elättävät itsensä omilla ehdoillaan. Pieniä sekatalouksia, joissa on muutama lehmä, vähän sikoja tai kanoja, oma perunapelto, ehkä poroja. Tiloja, jotka kuivaisivat horsmaa lääketeollisuudelle, keräisivät kuusenkerkkiä, jalostaisivat lihaa ja maitoa, pyörittäisivät pientä kalastusta – usein niin, että suurin osa tuotannosta pysyy paikallisessa vaihdossa. Tällaisia omavaraisia tai lähes omavaraisia talouksia voisi olla yhtä monta erilaista kuin on ihmisiä, eikä kaikkea mahdollista voi edes keksiä etukäteen. Näin ei kuitenkaan ole. Ei siksi, että markkinat vihaisivat pienuutta, vaan siksi, että valtio on tehnyt tällaisesta elämäntavasta ja yritysmuodosta käytännössä kannattamattoman. 1. Modernisaatio ja keskittämispolitiikka – mistä tämä alkoi? Suomen valtion modernisaatio alkoi viimeistään 1950‑luvulla. Sen fyysinen jälki näkyy ojitetuissa soissa ja metsissä, joissa metsähallinnon ja metsäpolitiikan logiikk...