Töhrityt Patsaat
Poika tuli isoon kaupunkiin, hän ison kaupungin poika. Hän oli siellä jonkin aikaa ihan rauhassa, ei kummoisia ongelmia, ihan arkipäiväisiä ongelmia, ja myös arjen kivoja juttuja, mutta ei mitään kummoista etenemistä tai edes alamäkiä. Päivä kerrallaan. Eräänä päivänä hän näki patsaan töhrityn, se oli hänelle iso isku, hän näki myös töhrittyjä seiniä, töhrittyjä julkisivuja. Oli myös elokuvissa, sarja kuvissa, TV-ohjelmissa, joita hän katsoi. Se suututti häntä, hän piti itseään syvällisenä ajattelijana, hän käveli pitkiä tummia retkiä syksyisessä kaupungissa kujilla, ja puistossa miettien, kaupungin töhryjä likaisia patsaita ja seiniä. Hän kuvitteli kuinka töhrijät illalla maalaa seiniä, se suututti häntä, hän oli niin vihainen puristi hampaita, yhteen. –Ne pilaa kaiken, hän ajatteli. Hän mietti pitkän matkan, hän mietti monia viikkoja: –Tappaa! Tuhota! Rankaista! Pahasti, töhertelijät! Poliisi puuttua!– Suututti niin, hän kuvitteli hirvittäviä rankaistuksia töhrijöille. Hän ajattelij...